Kiima-aika on kevättalvella. Poikaset syntyvät huhti-toukokuussa ja osa emoista saa toiset poikaset kesäkuussa.

Liito-oravan elintavat ovat piilottelevat. Se on liikkeellä enimmäkseen yöllä ja illalla.

Ravinnokseen liito-orava käyttää pääasiassa talvella lehtipuiden, etenkin koivun ja lepän, norkkoja sekä silmuja ja kesällä etenkin puiden lehtiä (haavan, leppien ja koivujen lehdet), marjoja, siemeniä ja sieniä.

Pesii tikkojen hakkaamissa ja muutoin syntyneissä puiden koloissa, tavallisen oravan risupesissä ja toisinaan ihmisen rakentamissa pöntöissä tai joskus rakennuksissa. Tyypillinen kolopuu on haapa. Liito-orava pehmustaa pesänsä sammalilla ja naavalla. Se käyttää pesiä sekä päivehtimiseen että poikueiden kasvattamispaikkoina. Jokaisella liito-oravalla on useita pesiä, joita ne käyttävät säännöllisesti.

Liikkuu paikasta toiseen liitämällä puusta puuhun: korkealta puusta toisen rungon alaosaan. Liitomatka voi pisimmillään olla 50–80 metriä, mutta tavallisesti liito on lyhyempi.

Liito-oravan elinpiirien koot vaihtelevat sukupuolten välillä: naarailla elinpiiri on tyypillisesti 3-10 hehtaaria ja koirailla keskimäärin 60 hehtaaria ja joskus jopa yli 100 hehtaaria. Naaraiden elinpiirit eivät ole päällekkäisiä. Koiraiden elinpiirit ovat usein päällekkäisiä naaraiden ja muiden koiraiden kanssa. Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia.

Flygekorre – Pteromys volans

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov