Sudet saalistavat pääasiassa suurikokoisia saaliseläimiä. Suomessa suden tärkeimpiä saaliita ovat hirvieläimet, erityisesti hirvi, peura, valkohäntäkauris ja metsäkauris. Ne saalistavat myös jäniksiä, majavia, ja satunnaisesti karjaa tai muita pienempiä eläimiä ja ne hakeutuvat myös esim. karhujen jättämille haaskoille. Sudet ovat opportunistisia ja syövät, mitä on tarjolla, mutta suuret saaliseläimet ovat ravinnon perusta.

Sudet voivat olla aktiivisia kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta pääasiassa ne liikkuvat hämärässä ja pimeässä.

Sudet elävät sosiaalisissa laumoissa, jotka koostuvat yleensä perheestä: lisääntyvästä alfaparista ja niiden jälkeläisistä. Lauman koko on keskimäärin seitsemän yksilöä. Lauman sisäinen hierarkia on selkeä, ja alfapari johtaa lauman toimintaa, kuten saalistusta ja reviirin puolustusta. Laumassa eläminen auttaa susia metsästämään tehokkaasti suuria eläimiä ja suojelee lauman jäseniä vaaroilta.

Sudella on erittäin kehittynyt kommunikaatiojärjestelmä, joka perustuu äänimerkkeihin, kuten ulvontaan, sekä hajumerkkeihin ja kehon kieleen. Ulvonta on tärkeä osa lauman yhteydenpitoa, ja se toimii myös viestinä muille laumoille, jotta ne pysyvät poissa toistensa reviiriltä.

Sudet voivat liikkua pitkiäkin matkoja etsiessään saalista ja reviiriä. Erityisesti nuoret yksilöt voivat vaeltaa jopa satoja kilometrejä etsiessään omaa paikkaansa. Susien reviirit voivat olla suuria, jopa 1000–1500 neliökilometriä, ja laumat puolustavat niitä muilta laumoilta.

Varg – Canis lupus

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov