Elintavoiltaan erittäin monimuotoinen ryhmä.

Ravintona toukilla kuollut tai elävä kasviaines, sienirihmat; useimmiten aikuisten tarjoamat hyönteiset ja hämähäkkieläimet. Suurin osa kuitenkin loisia (parasiitteja), loistenloisia (hyperparasiitteja) ja parasitoideja eläen toisten selkärangattomien sisällä, osa myös pesäloisia. Toukat voivat aiheuttaa kasveihin äkämiä (esim. äkämäpistiäiset, Cynipidae). Aikuisilla ravintona on usein mesi, siitepöly ja muut kasvinesteet; osa petoja metsästäen muita hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä itsensä ja jälkeläistensä ruuaksi. Mettä ravinnokseen käyttävät lajit voivat olla mono-, oligo- tai polylektisiä, eli ne etsivät ravintonsa yhden, muutaman lähisukuisen tai samannäköisen lajin, tai usean lajin kukista.

Sahapistiäisillä (Symphyta) voi esiintyä toukkapesueita, jotka häirittyinä voivat nostaa ja heilutella etu- ja takapäätänsä ja erittää suustaan tahmeaa nestettä.

Aikuiset pistiäiset voivat siirtää toukkien ravintona toimivia sieniä itiöinä paikasta toiseen muninnan yhteydessä (puupistiäiset, Siricidae).

Monet rakentavat kasvikuiduista tai maa-aineksesta sylkensä avulla taidokkaan pesän poikasilleen.

Monissa ryhmissä naaraat huolehtivat jälkeläisistään tuoden niille ravintoa ja suojellen niitä saalistajilta ja loisilta.

Monet voivat erittää pistimestään myrkkyä (myrkkypistäiset, Aculeata) tai ruiskuttaa peräpäästään happoa (muurahaiset, Formicidae). Pistiäiset käyttävät myrkkyä tainnuttaakseen saaliinsa tai puolustautuessaan saalistajia vastaan, ja jotkin saattavat pesää puolustaessaan olla erittäin aggressiivisia. Myrkyt voivat aiheuttaa ihmisessä allergisia reaktioita.

Monilla on varoitusväritys, joka kertoo myrkyllisyydestä (aposematismi). Varoitusvärien konvergenssi (Müllerin mimikry) on yleistä hoikkatyvisillä (Apocrita), kun taas sahapistiäisillä (Symphyta) esiintyy matkimista (Batesin mimikry).

Aitososiaalisuus on myrkkypistiäisten (Aculeata) ryhmässä yleistä, vaikka lajimäärällisesti suurin osa pistiäisistä elää erakkoina. Aitososiaaliset pistiäiset esiintyvät yhteiskuntina, joissa on yksi tai useampia lisääntyviä kuningattaria, jotka munivat munia, ja joista lisääntymisestä luopuneet steriilit työläisjälkeläisnaaraat huolehtivat. Kuningattaren ainut tehtävä on usein pesän perustamisen jälkeen lisääntyminen ja työläiset hoitavat kaiken muun: huolehtivat munista ja poikasista, ruokkivat jälkikasvua, rakentavat pesää ja puolustavat yhteiskuntaa. Koiraita esiintyy vain lisääntymisaikaan, kun uudet kuningattaret ja koiraat kuoriutuvat pesistä. Koiraiden ainoa tehtävä on hedelmöittää uudet kuningattaret - ne eivät osallistu yhteiskunnan elämään. Yhteiskunnat voivat olla yksi- tai monivuotisia ja ne voivat muodostaa laajoja verkostoja (muurahaiset, Formicidae).

Kätköpistiäiset (hoikkatyviset, Apocrita, Parasitica-ryhmä) ja puupistiäiset (sahapistiäiset, Symphyta, Siricidae) voivat munia pitkillä munanasettimellaan munansa syvälle kasvin sisään ja kätköpistiäisten tapauksessa kasvin sisällä asustaviin isäntiin.

Jotkin ovat toisten lajien orjuuttajia.

Steklar – Hymenoptera