Näyttää sopeutuneen melko hyvin nykyiseen metsänhoitoon, kunhan viljeltynä lajina on kuusi ja metsän sammalpeite on riittävän paksu. Yövilkka ei ole uhatussa asemassa. Lajia ei ole rauhoitettu.

Yövilkan juurissa elävä sieni on sammalessa elävä hajottajasieni nimeltään Ceratobasidium cornigerum. Maanalaiset osat, varsinkin juuret ovat kokonaan sienen peitossa, ja rihmasto auttaa kasvia huomattavasti veden ja ravinteiden otossa. Yövilkalta tunnetaan myös ainoastaan siihen erikoistunut kasvitauti, Suomessa uhanalainen yövilkanruoste (Uredo goodyerae), jollaista ei tavata miltään muulta suomalaiselta kämmekältä. Vanhat metsät.

Talvehtiminen

Yövilkka on monivuotinen orkidea, jonka lehtiruusukkeet ovat ainavihantia, eli säilyvät vihreinä ympäri vuoden. Lehdissä on kseromorfisia piirteitä: ne ovat hieman nahkeat ja lehden yläpinnan solut ovat paksuseinäisiä. Lehden solukossa on myös suuria soluvälejä joihin voi muodostua jääkiteitä talvella. Tämä vähentää solunsisäisten, solurakennetta tuhoavien jääkiteiden muodostumisen riskiä.

Knärot – Goodyera repens