Kyy on aktiivinen päiväsaikaan. Se viihtyy pääasiassa maan rajassa, mutta saattaa toisinaan kiipeillä pensaissa.

Aikuiset kyyt syövät pääasiassa jyrsijöitä, mutta jos niitä on vähän, myös sammakot, manterit sekä lintujen munat ja poikaset ovat sen vaihtoehtoisia saaliseläimiä.

Keväisin ja syksyisin kyitä tapaa paistattelemassa aurinkoisilla rinteillä lähellä talvehtimispaikkaa. Pian koiraat siirtyvät pian perinteisille parittelupaikoille, joilla ne taistelevat keskenään, ja voittajat pääsevät parittelemaan paikalle hieman myöhemmin saapuneiden naaraiden kanssa. Paritteluajan jälkeen koiraat siirtyvät kesänviettopaikoille, usein jollekin aukealle tai niitylle muutaman sadan metrin päähän. Lisääntyvät naaraat siirtyvät kantoaikanaan sopivalle paikalle päästyään vain vähän. Poikasten synnyttyä elo–syyskuussa naaraat alkavat jälleen saalistaa ja valmistautua tulevaan talveen. Kyynaaras lisääntyy Suomessa vain joka toinen vuosi. Välivuodet ne viettävät koiraiden tapaan vaeltelevampaa elämää, etsivät mahdollisimman paljon ruokaa ja valmistautuvat seuraavan kesän lisääntymiseen.

Syksyn tultua kyyt palaavat talvehtimiskoloihinsa, jotka tyypillisesti sijaitsevat kivikoissa, louhikoissa tai esimerkiksi kannossa. Etelä-Suomessa horros alkaa syyskuun loppupuolella. Ensimmäiset koiraat tulevat keväällä Etelä-Suomessa esiin huhtikuun alkupuolella, kun taas naaraat jatkavat talvikauttaan aina huhtikuun lopulle tai toukokuun alkuun. Pohjoisessa kyiden herääminen menee aina kesäkuulle saakka.

Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärme, ja sen tuntevat kaikki ainakin maineelta. Valitettavasti tuo maine on melko huono, ja monen ensireaktio kyyn nähdessään onkin eläimen tappaminen. Myrkyllisyys on kuitenkin kyyn tapa hankkia ravintoa ja viimeinen puolustautumiskeino, jos mikään muu ei enää auta. Uuden myrkyn valmistaminen menetetyn tilalle vaatii kyyltä resursseja, joten kyy ei koskaan pure ellei ole pakko. Kyy ei koskaan tarkoituksellisesti hyökkää ihmisen kimppuun, vaan se pyrkii ensisijassa pakenemaan. Jos kyy joutuu yllätetyksi, se voi puhista kuuluvasti ja tehdä valehyökkäyksiä raivatakseen tiensä piilopaikkaan. Edes aina käteen otettaessa se ei yritä purra, tai puremat voivat olla myrkyttömiä. Vain viimeisessä hädässä tai täysin yllätettynä kyy puraisee myrkyllisesti. Kyyn puremasta ja sen ensiavusta löytyy ajantasaista tietoa esim. terveyskirjastosta.

Huggorm (kyykäärme) – Vipera berus