Ruskosammakko on hämäräaktiivinen, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakot liikkuvat pääasiassa maalla. Keväisin kutuaikaan ruskosammakot kerääntyvät kutulammikoille, ja kutuajan muutaman viikon ne viihtyvät lähes yksinomaan vedessä. Kutuaikaan ruskosammakot ovat usein aktiivisia lähes ympäri vuorokauden. Samoin loppukesällä maalle siirtyneet äskettäin muodonvaihdoksen läpikäyneet nuoret ruskosammakot ovat liikkeellä myös päiväsaikaan.

Ruskosammakot syövät erilaisia pieniä selkärangattomia, kuten hyönteisiä, hämähäkkejä, kastematoja ja etanoita. Toukat syövät vedessä kasvavaa kasviperäistä ravintoa.

Ruskosammakon talvehtiminen alkaa maamme eteläosissa syys–lokakuussa, pohjoisessa jo aikaisemmin. Ne talvehtivat joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Huhti–toukokuussa ruskosammakot heräävät ja alkavat siirtyvät kohti kutulammikkojaan. Naaras laskee munat ”klöntiksi”, joka ensin painuu pohjaan, mutta kun niiden ympärillä oleva hyytelö paisuu vedessä, nousee se kellumaan. Munavaihetta seuraa toukka- eli nuijapäävaihe. Muodonvaihdos sammakon ilmiasuun tapahtuu Etelä-Suomessa kesällä–loppukesällä, jolloin nuoret ruskosammakot siirtyvät pois vesiympäristöistä, ja niitä voi tuolloin tavata vesistöjen lähellä suuria määriä.

Vanlig groda (groda) – Rana temporaria