Nötskrika Garrulus glandarius

Ja
Förekomst i Finland
Primära habitat
Sekundära
Typ av förekomst i Finland
Publikationen av förekomsten
  • BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
    LÄNK

Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.

rutter
Antal observationer
  • Totalt rutter

Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.

Ursprung och helhetsutbredning

 

Närhi on laajalle levittäytynyt laji, se pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja Lähi-itää, levinneisyyden jatkuessa Etelä-Venäjän ja Pohjois-Kazakstanin kautta Kiinan itäosiin, Koreaan ja Japaniin (BirdLife International 2021). Suomessa närhi pesii suurimmassa osassa maata, yhtenäinen levinneisyysalue yltää Lapin keskiosiin asti. Se pesii monenlaisissa metsissä, erityisesti havumetsissä ja havupuuvaltaisissa sekametsissä. Pesimäkanta on arvioitu 120 000 – 160 000 parin suuruiseksi (Valkama ym. 2011).

 

Esiintyminen Haliaksella

Närhi on tyypillinen vaelluslintu. Se on pääsääntöisesti paikkalintu, suurin osa linnuista pysyttelee vuoden ympäri pesimäseuduillaan, mutta joinain vuosina närhet voivat esiintyä esimerkiksi muutonseurantapaikoilla poikkeuksellisen runsaina. Vaelluslintujen liikehdintä on epäsäännöllistä, laajuus ja voimakkuus vaihtelevat vuodesta toiseen esimerkiksi ravintotilanteen, tai närhen tapauksessa vuosittaisen lisääntymismenestyksen mukaan.

Haliaksella närhen esiintyminen painottuu syksylle, parasta aikaa närhimuuttojen näkemiseen on syyskuun loppu ja lokakuun alkupuolisko. Rengastusten perusteella valtaosa Haliakselle saapuvista närhistä on juuri nuoria lintuja (Lehikoinen ym. 2015). Huippupäivinä Haliaksella voi nähdä useiden satojen tai jopa tuhansien närhien päivämuuttoja. Rengastusten perusteella närhet saapuvat Haliakselle usein aamupäivän aikana, muutama tunti auringonnousun jälkeen (Lehikoinen ym. 2011).

Närhi karttaa yhtenäisiä merialueita, jolloin lintujen liikehdintä keskittyy esimerkiksi niemenkärkiin. Yhtenäisten merialueiden väistäminen näkyy erityisen hyvin rengastusaineistossa, Suomessa rengastetuista närhistä on vain yksittäisiä löytöjä Suomen ulkopuolelta (Valkama ym. 2014). Ensimmäisenä elinvuotenaan närhet voivat kuitenkin siirtyä useita satoja kilometrejä ja ilmeisesti osa närhistä suuntaa Haliakselta itään. Asemalla 9.10.2019 rengastettu närhi löydettiin joulukuussa 2020 elävänä Venäjältä Äänisen rannalla sijaitsevasta kylästä, yhtämittaista matkaa Hangosta kertyy 693 km, tämä on suomalaisista rengastetuista närhistä pisin rengaslöydöllä varmistettu siirtymä sekä itäisin siirtymä.

 

Källa: Laji.fi artbeskrivningar
Författare av artbeskrivningen:

Aki Aintila

 

CC BY 4.0

Följande biotopdata har registrerats för observationer av denna taxon