Nötskrika – Garrulus glandarius
- Översikt
- Bilder
- Identifiering
- Biologi
- Taksonomi
- Förekomst
- Prov
- Hot
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LÄNK
Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.
- Totalt rutter
Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.
Ursprung och helhetsutbredning
Närhi on laajalle levittäytynyt laji, se pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja Lähi-itää, levinneisyyden jatkuessa Etelä-Venäjän ja Pohjois-Kazakstanin kautta Kiinan itäosiin, Koreaan ja Japaniin (BirdLife International 2021). Suomessa närhi pesii suurimmassa osassa maata, yhtenäinen levinneisyysalue yltää Lapin keskiosiin asti. Se pesii monenlaisissa metsissä, erityisesti havumetsissä ja havupuuvaltaisissa sekametsissä. Pesimäkanta on arvioitu 120 000 – 160 000 parin suuruiseksi (Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Närhi on tyypillinen vaelluslintu. Se on pääsääntöisesti paikkalintu, suurin osa linnuista pysyttelee vuoden ympäri pesimäseuduillaan, mutta joinain vuosina närhet voivat esiintyä esimerkiksi muutonseurantapaikoilla poikkeuksellisen runsaina. Vaelluslintujen liikehdintä on epäsäännöllistä, laajuus ja voimakkuus vaihtelevat vuodesta toiseen esimerkiksi ravintotilanteen, tai närhen tapauksessa vuosittaisen lisääntymismenestyksen mukaan.
Haliaksella närhen esiintyminen painottuu syksylle, parasta aikaa närhimuuttojen näkemiseen on syyskuun loppu ja lokakuun alkupuolisko. Rengastusten perusteella valtaosa Haliakselle saapuvista närhistä on juuri nuoria lintuja (Lehikoinen ym. 2015). Huippupäivinä Haliaksella voi nähdä useiden satojen tai jopa tuhansien närhien päivämuuttoja. Rengastusten perusteella närhet saapuvat Haliakselle usein aamupäivän aikana, muutama tunti auringonnousun jälkeen (Lehikoinen ym. 2011).
Närhi karttaa yhtenäisiä merialueita, jolloin lintujen liikehdintä keskittyy esimerkiksi niemenkärkiin. Yhtenäisten merialueiden väistäminen näkyy erityisen hyvin rengastusaineistossa, Suomessa rengastetuista närhistä on vain yksittäisiä löytöjä Suomen ulkopuolelta (Valkama ym. 2014). Ensimmäisenä elinvuotenaan närhet voivat kuitenkin siirtyä useita satoja kilometrejä ja ilmeisesti osa närhistä suuntaa Haliakselta itään. Asemalla 9.10.2019 rengastettu närhi löydettiin joulukuussa 2020 elävänä Venäjältä Äänisen rannalla sijaitsevasta kylästä, yhtämittaista matkaa Hangosta kertyy 693 km, tämä on suomalaisista rengastetuista närhistä pisin rengaslöydöllä varmistettu siirtymä sekä itäisin siirtymä.
Diagrammet visar den tidsmässiga fördelningen av observationer, vilket inte är detsamma som artöverväxt/nedgång.
Följande biotopdata har registrerats för observationer av denna taxon