Hemppo esiintyy suurimmassa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää, levinneisyyden jatkuessa melko kapeana vyöhykkeenä Keski-Aasiaan asti. Hemppo puuttuu pohjoisimmilta alueilta, Suomessa yhtenäinen levinneisyysalue kattaa maan eteläosan ja länsirannikon Tornion seudulle asti. Pohjoiset populaatiot ovat muuttolintuja, joskin yksittäisiä lintuja saattaa jäädä talvehtimaan, pieniksi parviksi tai liittyen esimerkiksi urpiaisparviin. Suomessa hempot pesivät erilaisissa kulttuuriympäristöissä, maaseudulla sekä kaupunkien puistoissa. Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu noin 16 000 paria (BirdLife International, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Hemppo on Haliaksella säännöllinen läpimuuttaja, ja harvalukuinen pesimälaji Tulliniemen alueella. Talviaikaisia havaintoja lajista on hyvin vähän. Kevätmuutto alkaa maaliskuun puolivälissä, päämuutto havaitaan huhtikuun puolivälissä, ja viimeisiä kevätmuuttajia nähdään vielä toukokuun alkupuoliskolla. Muuttajamäärät ovat vaatimattomia, parhaina päivinä muutamia kymmeniä yksilöitä. Haliaksella pesivien lisäksi asemalla havaitaan ilmeisesti muualla Tulliniemessä pesiviä yksilöitä.

Syysmuutto käynnistyy syyskuun puolivälissä ja päämuutto havaitaan lokakuun alkupuoliskon aikana. Lokakuun puolivälin jälkeen määrät usein laskevat nopeasti, ja marraskuun puolella hemppo on jo harvalukuinen muuttaja. Syksylläkin laji on melko harvalukuinen, huippumuutot kattavat toistasataa yksilöä. Muista peippolinnuista poiketen hemppojen muuttoaktiivisuus jatkuu tasaisena pitkälle iltapäivään, ja Haliaksen rengastusten perusteella hempot liikkuvat myös päivän viimeisissä valoissa (Lehikoinen ym. 2011). Hemppo on lyhyen matkan muuttaja, rengastuslöytöjen perusteella suomalaiset linnut muuttavat lounaaseen ja talvehtivat Länsi-Euroopassa, ja läntisen Välimeren ympäristössä (Valkama ym. 2014).

Hämpling – Carduelis cannabina