Urpiainen pesii laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Urpiaisen alalajeista Suomessa esiintyy yleisimpänä nimialalaji, mutta etelämpänä Euroopassa tavattava cabaret-alalaji on hiljalleen laajentanut levinneisyysaluettaan 2000-luvulla. Urpiaisella esiintyy voimakkaita kannanvaihteluita koivun ja kuusen siemensadon mukaan (BirdLife International 2018, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Urpiainen kuuluu Haliaksen pesimälajistoon, vuosittain keskimäärin yhden parin voimin. Cabaret-alalajin levittäytyminen Suomeen näkyy myös Haliaksella, 2000-luvulta alkaen alalajin edustajia on pesinyt aseman alueella (Lehikoinen & Lindholm 2009).

Urpiainen on runsaslukuisin erityisesti loka-marraskuussa, mutta runsaus vaihtelee koivun ja kuusen siemensadon mukaan. Rengastustietojen perusteella nuoret linnut muuttavat aikaisemmin kuin vanhat (Lehikoinen ym. 2015). Syksyllä urpiaisia saattaa saapua Haliakselle hyvinkin kaukaa, sillä rengastustiedot paljastavat yksilöiden liikkuvan hyvinkin laajoilla alueilla, Suomessa rengastetusta urpiaisesta on löytö aina Kiinasta asti (Valkama ym. 2014)

Keväällä laji on harvalukuisempi, rengastusaineiston perusteella urpiaiset muuttavat keväällä pääosiin huhtikuun alussa. Vanhat linnut saapuvat ennen edellisenä vuonna kuoriutuneita yksilöitä, ja niiden muuttokausi on lyhyempi (Lehikoinen ym. 2016).

Gråsiska – Carduelis flammea