Yleisesiintyminen

Vihervarpusen pesimäalueet painottuvat Pohjois-, Keski- ja Itä-Eurooppaan, sekä Venäjän keskiosiin. Talvehtimisalueet kattavat lähes koko Euroopan ja osia Lähi-idästä. Aasian itäosissa sijaitsee oma, erillinen pesimäkantansa. Suomessa vihervarpusta tavataan lähes koko maassa, yhtenäisen levinneisyysalueen yltäessä tunturi-Lappiin asti. Vihervarpusen määrät vaihtelevat voimakkaasti valtakunnallisesti ja alueellisesti, taustalla ovat erityisesti kuusen ja koivun siemensadon vaihtelut. Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu noin kaksi miljoonaa pesivää paria (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Vihervarpusta tavataan Haliaksella ympäri vuoden. Laji on tyypillinen osittaismuuttaja, jota tavataan aseman alueella myös talvikausina. Melko vaatimatonta kevätmuuttoa havaitaan maaliskuulta toukokuulle. Vihervarpunen on aseman alueella säännöllinen pesimälaji, yleensä yhden tai kahden parin voimin.

Syysmuutto alkaa jo elokuun puolella, ja voimistuu syyskuussa. Muutto on voimakkaimmillaan syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, joskus lokakuun loppuun asti, jolloin voi havaita tuhansien yksilöiden, parhaina päivinä yli useiden kymmenien tuhansien yksilön päivämuuttoja. Muutto hiipuu viimeistään marraskuussa, tosin silloinkin voi havaita vielä useiden satojen yksilöiden päiväsummia.

Vihervarpusten muutto on aktiivisimmillaan 2-4 tuntia auringonnousun jälkeen, ja hyvinä muuttopäivinä liikehdintä jatkuu pitkälle iltapäivään. Muuttoaikaan aseman alueelle voi jäädä suuriakin parvia ruokailemaan, jotka liikkuvat aktiivisesti pitkin päivää (Lehikoinen ym. 2011). Parveutumisen takia koiraat ja naaraat muuttavat samanaikaisesti (Lehikoinen ym. 2015 & 2016). Syysmuutolla vihervarpuset suuntaavat erityisesti lounaaseen, Suomessa rengastetuista linnuista on runsaasti löytöjä Länsi- ja Keski-Euroopasta (Valkama ym. 2014).

Grönsiska – Spinus spinus