Peippo pesii laajalla alueella Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, ja eurooppalaiset peipot talvehtivat Keski-Euroopassa sekä Välimeren ympäristössä. Suomessa laji pesii metsissä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, ja se on pajulinnun ohella Suomen runsain pesimälaji (Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella peippo on runsaimpia läpimuuttavia lintuja. Kevätmuutolla päämuutto on tyypillisesti joitakin tuhansia lintuja, ja syksyllä havaitut muuttajamäärät ovat kymmeniä tuhansia lintuja. Valtaosa lajin rengastuksista tehdään keväin ja syksyin aamun muutaman ensimmäisen tunnin aikana, mikä kuvaa lajin aamupainotteista muuttoa (Lehikoinen ym. 2011).

Kevätmuutto alkaa maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa, ja huipentuu huhtikuun puolivälin jälkeen. Muuttoa tapahtuu vielä toukokuun alussa, ja kevätmuutto hiipuu toukokuun puolivälin jälkeen. Aseman rengastustietojen perusteella koiraat muuttavat keväisin ennen naaraita ja vanhat linnut puolestaan ennen nuoria (edellisvuonna syntyneitä) (Lehikoinen ym. 2016). Peipon kevätmuuton mediaani on aikaistunut 1980-90-luvulta 2000-luvulle muutamia vuorokausia.

Peippo on Tulliniemen metsäalueen yleisimpiä pesimälajeja. Peipolla tavataan myös kesämuuttoa, joka koskee pääsääntöisesti nuorten samana kesänä syntyneiden lintujen kesäkiertelyä. Parhaimpina kesäaamuina voidaan havaita useita satoja peippoja muutolla. Varsinainen syysmuutto käynnistyy elokuun lopulla ja syyskuun alussa. Syysmuutto huipentuu syyskuun jälkipuoliskolla, parhaimpina massapäivinä voi nähdä kymmenien tuhansien peippojen muuttoa, ja muutto hiipuu lokakuun jälkipuoliskolla. Syysrengastusten perusteella nuoret samana kesänä syntyneet linnut muuttavat ennen vanhoja, kun taas vanhoissa linnuissa naaraat muuttavat ennen koiraita (Lehikoinen ym. 2015).

Bofink – Fringilla coelebs

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov