Punakylkirastas on laajalla alueella Euraasiassa esiintyvä laji. Pesimäalueet kattavat Islannin, Pohjois- ja Itä-Eurooppaa, sekä suurimman osan Venäjän boreaalisesta vyöhykkeestä. Punakylkirastaat talvehtivat Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Lähi-idässä. Suomessa punakylkirastaita pesii koko maassa, mieluisinta ympäristöä ovat metsien reunat ja aukkopaikat, mutta lajia löytää myös puistoista, metsäisiltä saarilta, sekä tunturikoivikosta ja tunturipaljakan pajukoista. Punakylkirastas on yksi Suomen runsaslukuisimmista pesimälajeista arviolta 1,2-2,5 miljoonan pesivän parin voimin (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011). Suomessa rengastettujen punakylkirastaiden talvilöydöt painottuvat Lounais-Eurooppaan, mutta talviaikaisia löytöjä on myös Turkista ja Kaukasukselta (Valkama ym. 2014).

Esiintyminen Haliakselta

Ensimmäiset kevätmuuttajat havaitaan yleensä maaliskuun puolivälissä, ja havaintomäärät kasvavat maaliskuun lopulla ja kevään päämuutto havaitaan huhtikuun puolivälissä. Kevätmuutto etenee nopeasti, päämuuton jälkeen havaintomäärät vähenevät, ja toukokuun alkuun mennessä kevätmuutto on jo ohi. Punakylkirastas on Haliaksella säännöllinen pesimälaji. Syysmuutto käynnistyy syyskuun puolivälissä, ja usein kevätmuuttoa vaatimattomampi syksyn päämuutto havaitaan lokakuun puolivälissä. Syksyn pihlajanmarjasato vaikuttaa voimakkaasti punakylkirastaan muuton ajoittumiseen, sillä runsaina marjavuosina rastaat muuttavat myöhemmin kuin heikon sadon vuosina. Punakylkirastas on harvalukuinen talvehtija Tulliniemen alueella.

Punakylkirastas on yömuuttaja, varsinkin lokakuun ja marraskuun alun tyyninä öinä Haliaksella kuullaan runsaasti muuttavien punakylkirastaiden lentoääniä. Kuitenkin rengastusaineiston perusteella se on aktiivisempi valoisaan aikaan kuin esimerkiksi laulurastas. Puolet keväällä rengastetuista punakylkirastaista on rengastettu klo 10 jälkeen, ja keväällä havaitaan usein punakylkirastaiden takaisinmuuttoa, jolloin laji on huomattavan aktiivinen valoisaan aikaan. Syksyllä aamuaktiivisuus korostuu, mutta silloinkin punakylkirastas on laulurastasta aktiivisempi valoisaan aikaan (Lehikoinen ym. 2011). Rengastusaineiston perusteella nuoret ja vanhat linnut muuttavat samanaikaisesti sekä keväällä että syksyllä (Lehikoinen ym. 2016, Lehikoinen ym. 2015).

Rödvingetrast – Turdus iliacus