Tempelsvala – Cecropis daurica

Ruostepääsky pesii Euroopassa Välimeren seudulla, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja laajoilla alueilla Aasian etelä-, keski- ja itäosissa. Eurooppalaiset linnut muuttavat Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan, se on monin paikoin tropiikissa myös paikkalintu (BirdLife International 2021). Ruostepääskystä tunnetaan useita alalajeja, mm. alalaji rufula pesii Luoteis-Afrikassa, Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä ja paikoin Keski-Aasiassa, alalaji daurica Mongoliassa ja Baikalin seudun Venäjällä, sekä alalaji japonica Aasian itäisimmissä osissa (Turner & Kirwan 2020).

Suomessa ruostepääsky on valtakunnallinen harvinaisuus, joka on havaittu noin seitsemänkymmentä kertaa vuoden 2022 loppuun mennessä. Suurin osa havainnoista on tehty toukokuun loppupuoliskolla ja kesäkuun alkupuoliskolla, aikaisimmat havainnot ovat huhtikuulta ja myöhäisimmät heinäkuulta. Havainnot keskittyvät rannikkoseudulle, hyville muutonseurantapaikoille sekä kosteikoille. Suurin osa alalajilleen määritetyistä yksilöistä koskevat alalajia rufula, alalajiryhmästä daurica/japonica on kolme hyväksyttyä havaintoa. Haliaksella ruostepääsky on havaittu neljästi, toukokuussa 1994, kesäkuussa 2000, toukokuussa 2002 ja toukokuussa 2022 (BirdLife Suomi 2024).