Härfågel – Upupa epops

Harjalinnulla on hyvin laaja levinneisyys, se pesii suurimmassa osassa Manner-Eurooppaa Välimereltä Baltiaan, levinneisyyden jatkuessa Itä-Euroopasta Aasian itä- ja eteläosiin. Lisäksi harjalintua tavataan suurimmassa osassa Lähi-itää ja Afrikkaa. Lähimmillään harjalintu pesii Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Se on pitkänmatkan muuttaja, talvehtimisalueita sijaitsee Aasian eteläosissa ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Mieluisaa pesimäympäristöä ovat esimerkiksi hedelmätarhat, pienimuotoiset maatalousympäristöt ja puoliaavikot (BirdLife International 2021).

Harjalintu on havaittu Haliaksella seitsemän kertaa vuoden 2022 loppuun mennessä. Havainnot keskittyvät loppukevääseen, yksi havainto on syyskuulta. Suomessa harjalintua havaitaan alueellisena harvinaisuutena, vuosittaiset yksilömäärät vaihtelevat muutamien kymmenien ja yli sadan linnun välillä (Lehtiniemi 2019). Yleensä harjalintuja näkyy huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun ja syyskuulta marraskuun alkuun, jopa joulukuulle.