Pärluggla – Aegolius funereus

Helmipöllö esiintyy koko pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä. Suomessa laji esiintyy käytännössä koko maassa, lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia niillä alueilla, joilla ei kasva mäntymetsää. Helmipöllö on pieni pöllölaji, joka on erikoistunut myyrien saalistukseen. Reviirin perustaneet koiraat ovat paikkalintuja ja pysyvät reviirillään vuoden ympäri. Naaraat ja nuoret ovat jokseenkin nomadeja, eli niillä on vaelluksen tapaista muuttoliikehdintää ruuan perässä (Saurola 1995).

Kannanmuutokset

Helmipöllöä pidettiin vielä 1900-luvun lopulla Suomen runsaslukuisimpana pöllönä. Kanta on 1980-luvulta lähtien taantunut lähes kolmen prosentin vuosivauhdilla, eikä hyvin suuria pesiviä määriä ole tavattu lainkaan tällä vuosituhannella (Honkala ym. 2023). Väheneminen on voimakkaampaa Etelä-Suomessa ja syyksi on esitetty varttuneiden metsien pinta-alojen pienenemistä (Honkala & Saurola 2008). Varteenotettava osasyy levinneisyydeltään pohjoiselle lajille on myös ilmastonmuutos. Vuosien välinen vaihtelu pesimäkannassa on kuitenkin suurta johtuen myyrien kannanvaihteluista. Helmipöllö on tuoreimmassa uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi (Lehikoinen ym. 2019).