Riskilä pesii Euraasian pohjoisilla merialueilla, Grönlannin länsi- ja itärannikolla sekä Pohjois-Amerikan luoteisilla merialueilla. Eteläisimmät pesimäalueet sijaitsevat Kanadan länsirannikolla, Irlannissa ja Tanskan rannikolla, pohjoisimmat Huippuvuorilla ja Severnaja Zemljan saarilla. Riskilä on lähimuuttaja ja monin paikoin myös paikkalintu (BirdLife International 2021).

Riskilä on Suomen ruokkilinnuista runsain ja laajimmalle levinnein, tosin se pesii keskimäärin pienemmissä yhdyskunnissa kuin ruokki. Riskilän levinneisyysalue kattaa suurimman osan Suomen merialueista, vahvimman kannan keskittyessä Itäiselle Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Ahvenanmaalle ja Merenkurkkuun. Kokonaiskanta käsittää noin 18 000 paria (Valkama ym. 2011). Rengaslöytöjen perusteella suomalaiset riskilät muuttavat talveksi eteläiselle Itämerelle ja Tanskan salmiin (Valkama ym. 2014).

Esiintyminen Haliaksella

Riskilää tavataan Haliaksella ympäri vuoden ja se pesii harvalukuisena lähialueen saaristossa. Kevätmuutto alkaa huhtikuun alussa ja kestää pitkälle alkukesään. Riskilöitä nähdään eniten Haliaksella kesä- ja heinäkuussa, kun lähialueilla pesivät linnut liikkuvat pesimäluotojen ja ruokailualueiden välillä. Syysmuuttoa havaitaan vielä syyskuun lopulta marraskuun alkuun. Riskilöitä näkee Haliaksella harvalukuisena läpi talven, mikäli Tulliniemen merialueet pysyvät avoimena. Riskilä on pohjoisella Itämerellä ruokkia huomattavasti yleisempi talvehtija (Lehikoinen ym. 2017).

Tobisgrissla – Cepphus grylle