Pitkäaikaismuutokset

Kalatiira on merensaaristossa runsastuva laji. Hangon lintuaseman havaintomäärät ovat yli kuusinkertaistuneet pitkällä aikavälillä. Saaristolintulaskentojen mukaan kalatiiran pesimäkannat ovat kasvaneet keskimäärin 2,6 prosentin vuositahdilla (Hario & Rintala 2014) ja kanta on vahvistunut myös sisämaassa. Pesimäkannat vahvistuvat kokonaisvaltaisesti pohjoisen ja itäisen Euroopan levinneisyysalueilla. Toisaalta Euroopan läntiset ja eteläiset kannat ovat osoittaneet taantumisen merkkejä (Wetlands International 2018).

Kalatiira oli 1900-luvun alkupuoliskolla monin paikoin meren saariston runsain lintulaji, mutta vuosisadan puolivälin jälkeen kannat romahtivat, eivätkä ilmeisesti ole kunnolla toipuneet romahduksen jälkeen. Haliaksen aineiston sekä saaristolintuseurannan osoittama kasvu mahdollisesti selittyy sillä, että taannoin romahtaneet kannat toipuvat edelleen. Kalatiiran kannankehityksessä on kuitenkin paljon alueellista vaihtelua, sillä Suomenlahden kannan vahvistuessa, on Pohjanlahden kannassa havaittu lievää taantumista (Hario & Rintala 2011). Lisäksi mm. minkin esiintyminen ja saalistuspaine voi vaikuttaa kalatiiran esiintymiseen, ja tämän haitallisen vieraslajin poistamisella saaristoalueilla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia kalatiiran kannankehitykseen (Nordström & Korpimäki 2004, Nordström ym. 2003).

Kalatiiran muutto aikaistui seurantajakson aikana keskimäärin kymmenellä vuorokaudella. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019). Lintujen kevätmuuton aikaistuminen on merkittävä muutos lintujen vuodenaikaisesiintymisessä ja osoittaa, kuinka nopeasti linnut voivat reagoida ympäristönmuutoksiin.

Fisktärna – Sterna hirundo