Skärsnäppa – Calidris maritima

Merisirri on arktinen kahlaaja, joka pesii Fennoskandian pohjoisosissa, Islannissa, Huippuvuorilla, Siperian pohjoisosissa, Grönlannin rannikolla ja Kanadan luoteisosissa. Se on lyhyen matkan muuttaja, talvehtimisalueita sijaitsee Länsi-Euroopan, Norjan ja Itämeren rannikkoseudulla sekä Pohjois-Amerikan läntisellä rannikkoseudulla (BirdLife International 2021). Suomessa merisirri pesii Enontekiön korkeimmilla tunturialueilla, mutta läpimuuttajana sitä havaitaan monin paikoin ulkosaaristossa (Valkama ym. 2011). Alle 30 parin pesimäkantamme on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (Hyvärinen ym. 2019).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella merisirriä tavataan harvalukuisena läpimuuttajana lähinnä lokakuun lopulta helmi-maaliskuulle. Huhtikuulta on muutama havainto. Harvalukuisuudestaan huolimatta merisirrien havaintomäärät ovat yli kymmenkertaistuneet seurantajakson aikana. Merisirri on huomattavasti helpommin havaittavissa ulompana Hankoniemen saaristossa, sekä Saaristomeren ulkosaaristossa. Esimerkiksi Jurmon lintuasemalla Paraisissa merisirrien määrät ovat moninkymmenkertaistuneet tällä vuosituhannella (Velmala 2020) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskenta-aineiston tulokset osoittavat vastaavanlaista kehitystä Ahvenanmaan saaristossa (Suomen lajitietokeskus 2021). Merisirrit myös pysyvät Suomen merialueilla entistä pidempään.

Suomessa rengastetuista merisirreistä on kertynyt mukavasti löytöjä tehokkaiden lukurengastusprojektien ansiosta. Pesimäalueilla rengastettu yksilö on havaittu kahtena eri vuonna Norjan etelärannikolla. Jurmossa rengastetuista linnuista on löydetty seitsemän yksilöä pesimäseuduilta Huippuvuorilta. Huippuvuorten pesimäkanta ilmeisesti taantuu, vaikka määrät Itämerellä kasvavat. On siis mahdollista, että Itämerelle kertyy lintuja muualtakin kuin Huippuvuorilta, joiden pesimäkannat runsastuvat tai muuttoreitit ovat muuttuneet. Taustat merisirrien Itämeren talvimäärien runsastumisessa ovat kuitenkin toistaiseksi kokonaan selvittämättä (Velmala 2020).