Skogssnäppa – Tringa ochropus

Metsäviklo pesii laajalla alueella pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Fennoskandiasta pohjoisen keskisen Euroopan kautta Venäjälle ja Tyynelle Valtamerelle saakka. Talvehtimisalueet ovat läntisessä ja eteläisessä Euroopassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-Idässä ja eteläisessä Aasiassa. Suomessa metsäviklo pesii lähes koko maassa aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Pohjoisessa kanta on harvempi kuin etelämpänä (BirdLife International 2018, Valkama ym. 2018).

Esiintyminen Haliaksella

Hangon lintuasemalla metsävikloja esiintyy pieninä määrinä. Metsäviklot parveutuvat harvoin, jolloin maastossa tapaa lähinnä yksittäisiä yksilöitä, lisäksi muutto tapahtuu pääosin öisin. Aseman alueelta löytyy lajille sopivaa pesimäympäristöä, mutta todennäköisesti lähimmät pesimäpaikat sijaitsevat muutaman kilometrin päässä Hankoniemellä. Näin ollen metsäviklo on asemalla läpimuuttaja. Ensimmäiset yksilöt saapuvat keväällä maalis-huhtikuun taitteessa. Päämuutto tapahtuu huhtikuun aikana, mutta määrät ovat vaatimattomia. Aseman aineiston suurin päiväsumma on 16 muuttavaa yhden päivän aikana, mutta pääsääntöisesti päivittäiset määrät jäävät alle viiden yksilön. Toukokuun ensimmäisen viikon jälkeen havaitaan enää yksittäisiä metsävikloja, kenties pesimättömiä tai pesinnässään epäonnistuneita yksilöitä.

Syysmuutto käynnistyy kesäkuun alkupuolella, ja Haliaksen havainnot tukevat muuton ajoittumisen eroja eri sukupuolilla ja ikäluokilla; vanhat naaraat lähtevät syysmuutolle ensin, ja vanhat koiraat sekä nuoret linnut seuraavat (Lehikoinen ym. 2014, Saurola ym. 2013). Päämuuttoaika on heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Määrät ovat kevätmuuton tapaan vaatimattomia, parhaina päivinä on havaittu 20 yksilöä. Tällaisia päiviä on vain muutamia. Muutto on ohi elokuun puolivälin jälkeen. Tämän jälkeen nähdään vain yksittäisiä lintuja. Syyskuulta on 16 havaintoa, myöhäisin 25.9.2001. Aseman aineiston perusteella metsäviklon kokonaismäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä pitkän aikavälin muutoksia. Keväällä metsäviklot saapuvat Suomeen aikaisemmin kuin 1980-luvulla, kevätmuuton mediaanipäivä on aikaistunut keskimäärin kolmella vuorokaudella.