Kustpipare – Pluvialis squatarola

Tundrakurmitsa pesii hyvin laajalla alueella Euraasian ja Pohjois-Amerikan puuttomalla tundralla. Talvehtimisalueet levittäytyvät laajalle Pohjanmeren, Atlantin, Intian ja Tyynen valtameren rannikoille. Suomea lähimmät yhtenäiset pesimäalueet löytyvät Vienanmeren itäpuolelta, ja tundrakurmitsaa tavataan läpimuuttajana touko-kesäkuussa sekä heinä-elokuussa, joskin yksittäisiä lintuja voi viivytellä rannikkoalueilla pitkälle syksyyn. Suomen pohjoisimmilta tunturialueilta tunnetaan muutama kesäaikainen havainto.

Esiintyminen Haliaksella

Tundrakurmitsan esiintyminen Haliaksella painottuu toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun ajoittuvaan kevätmuuttoon. Suurimmat päiväsummat kattavat yli kahden tuhannen yksilön muuttoja, ja yksittäisiä lintuja sekä pieniä parvia saattaa muuton aikana levähtää Tulliniemen saaristossa. Syysmuutto on paljon vaisumpaa, joskin osuu kevätmuuttoa huomattavasti pidemmälle jaksolle, alueella levähtäviä lintuja havaitaan heinäkuulta marraskuun alkuun. Syksyllä vanhat linnut muuttavat nuoria aikaisemmin (Lehikoinen ym. 2011).

Haliaksen aineistossa ei ole pitkän aikavälin suuntausta tundrakurmitsan runsauden muutoksessa, mutta määrät vaihtelevat paljon vuosien välillä (Lehikoinen ym. 2008). BirdLife Internationalin mukaan tundrakurmitsan maailmankanta taantuu, samoin Suomen kautta muuttavien tundrakurmitsojen määrät talvehtimisalueilla ovat osoittaneet taantumisen merkkejä (Wetlands International 2018). Tundrakurmitsan kaltaisten lajien, joiden pesimäkantaa on hankala seurata pesimäalueilla, seuranta painottuu talvehtimisalueille tai muuttoreittien varsille.