Ljungpipare – Pluvialis apricaria
- Översikt
- Bilder
- Identifiering
- Biologi
- Taksonomi
- Förekomst
- Prov
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LÄNK
Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.
- Totalt rutter
Kartan visar observationer av denna taxonen, men den får inte användas som en utbredningskarta.
Ursprung och helhetsutbredning
Kapustarinnan levinneisyysalue kattaa suurimman osan Fennoskandiasta, läntisen ja keskisen Siperian, Baltian maat, Ison-Britannian pohjoisosia ja Islannin. Tärkeitä talvehtimisalueita löytyy Länsi-Euroopasta sekä Välimeren alueelta (BirdLife International 2018). Suomessa kapustarinta pesii tunturinummilla sekä Lapin, Pohjanmaa ja Kainuun suoalueilla. Etelämpänä kanta on harvempi, mutta pesimäsoita löytyy Varsinais-Suomesta, Kymenlaaksosta ja eteläisestä Hämeestä. Kevätmuuton aikaan kapustarinnat voivat kerääntyä satapäisiksi parviksi suurille peltoaukeille. Vuonna 2011 Suomen pesimäkannan kooksi arvioitiin 50 000 – 80 000 paria (Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Kapustarinta on Hangon lintuasemalla läpimuuttaja, lisäksi aseman alueella sijaitsevalla Gåsörsuddenin särkällä levähtää yksittäisiä lintuja. Ensimmäiset kevätmuuttajat havaitaan yleensä maaliskuun loppupuolella, ja päämuutto osuu huhtikuun kahdelle viimeiselle viikolle ja toukokuun alkuun. Parhaat päiväsummat yltävät yli sadan yksilön. Syysmuuttoa kestää kevätmuuttoa pidemmän jakson, heinäkuulta lokakuulle, ja on yksilömääriltään kevätmuuttoa vaatimattomampaa.
Monille muille kahlaajille tyypilliseen tapaan kevätmuutto tapahtuu syysmuuttoa huomattavasti nopeammalla aikataululla. Pesivät kapustarinnat jättävät pesimäalueet suhteellisen pian poikasten saavutettua lentokyvyn ja lähtevät syysmuutolle nuoria lintuja aikaisemmin. Haliaksen muutto- ja rengastusaineiston perusteella vanhojen lintujen muutto ajoittuu heinä-elokuun taitteeseen ja nuorien syyskuun alkupuoliskoon (Lehikoinen ym. 2011).
Diagrammet visar den tidsmässiga fördelningen av observationer, vilket inte är detsamma som artöverväxt/nedgång.
Följande biotopdata har registrerats för observationer av denna taxon