Pitkäaikaismuutokset

Kapustarintojen havaintomäärät Haliaksella runsastuivat noin 70% seurantajakson aikana. Haliaksen kautta muuttavien kapustarintojen osalta ei ole tiedossa, missä suhteessa ne edustavat Suomessa tai idempänä Venäjällä pesiviä lintuja. Suomessa pesimäkannan kehityksessä on alueellisia eroja, eteläiset linnut ovat taantuneet puoleen noin 40 vuodessa, vastaavasti pohjoinen kanta on kasvanut noin kolmanneksen (Lehikoinen & Väisänen 2023). Eteläisen kannan taantuminen näkyy myös kapustarinnan levinneisyyden reuna-alueen vetäytymisellä kohti pohjoista (Valkama ym. 2011). Talvehtimisalueilla seuratut runsauden muutokset tukevat tätä trendiä, läntiset ja eteläiset populaatiot taantuvat, pohjoiset ja itäiset vastaavasti runsastuvat (Wetlands International 2018).

Kapustarinnan kevätmuutto aikaistui keskimäärin neljällä vuorokaudella seurantajakson aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019). Lintujen kevätmuuton aikaistuminen on merkittävä muutos lintujen vuodenaikaisesiintymisessä ja osoittaa, kuinka nopeasti linnut voivat reagoida ympäristönmuutoksiin.

Ljungpipare – Pluvialis apricaria