Vitkindad gås – Branta leucopsis

Valkoposkihanhi on pääsääntöisesti arktinen pesimälaji, jonka kannat keskittyvät läntiseen Siperiaan, Novaja Zemljan saarelle, Huippuvuorille ja Grönlannin itärannikolle. Viime vuosikymmeninä laji on levittäytynyt myös Itämeren ympäristöön, ja Suomessa laji pesii saaristossa, rannikkoseudulla sekä harvalukuisena sisämaassa (BirdLife International 2018, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Hangon lintuasemalla valkoposkihanhia tavataan maalis-huhtikuulta lokakuun loppuun. Kevätmuuttoa havaitaan kahdessa eri vaiheessa: Suomen pesimäkannasta ensimmäiset saapujat havaitaan jo maaliskuulla, ja toukokuun puolivälin jälkeen asemalla havaitaan myös arktisille pesimäalueilleen muuttavia lintuja. Sääolosuhteet vaikuttavat muuton havaittavuuteen ja voimakkuuteen, ja sopivilla tuulilla Haliakselta voi toukokuussa havaita kymmenien tuhansien valkoposkihanhien päivämuuttoja.

Valkoposkihanhi alkoi pesiä asemaa ympäröivässä saaristossa vuonna 2000 ja on vakiintunut säännölliseksi pesimälajiksi muutaman parin voimin (Lehikoinen ym. 2008). Syysmuutto voi vallitsevien sääolojen takia tapahtua äkillisesti ja suurin osa syksyllä havaittavista valkoposkihanhista muuttaa suhteellisen kapealla aikavälillä, syyskuun loppupuolen ja lokakuun puolivälin välillä. Sopivilla tuulilla Haliaksellakin voi näkyä kymmenien tuhansien hanhien päivämuuttoja.

Pitkäaikaismuutokset

Kevään ja syksyn huomattavista vuosivaihteluista huolimatta muuttavien valkoposkihanhien määrät ovat runsastuneet monikymmenkertaisesti pitkällä aikavälillä. Muuttajamäärien runsas kasvu tukee sekä Suomen pesimäkannan kasvua (Hario & Rintala 2014), että arktisen läpimuuttavan kannan kasvua talvehtimisalueiden määrien kasvun perusteella (Wetlands International 2018).

Valkoposkihanhen kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin kahdellatoista vuorokaudella seurantajakson aikana. Kevätmuutto on aikaistunut keskimääräisellä eurooppalaisella muuttolinnulla keskimäärin viikolla. Muuton ajoittumisen muutokset johtavat siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Kevätmuuton ajoittumisen muutoksilla voi olla vaikutusta esimerkiksi pariutumiseen ja poikastuottoon (Lehikoinen ym. 2019).