Pikkujoutsenen alalaji bewickii pesii arktisella Siperian tundralla Kuolan niemimaalta itään, nimialalaji columbianus puolestaan Pohjois-Amerikassa. Nimialalajin yksilöitä on tavattu vain muutaman kerran Brittein saarilla ja Ruotsissa. Laji talvehtii Länsi-Euroopassa, runsaimmin Alankomaissa (BirdLife International 2018). Pikkujoutsen on Suomessa säännöllinen ja kohtalaisen harvalukuinen läpimuuttaja.

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella pikkujoutsen on havaittu yli 140 kertaa ja esiintyminen keskittyy syksylle. Suurin osa koskee muuttolennossa havaittuja yksilöitä, mutta osa pysähtyy aseman alueelle tai Tulliniemen saaristoon levähtämään lyhyeksi ajaksi. Eniten pikkujoutsenia havaitaan syyskuun lopun ja lokakuun puolivälin välisellä jaksolla, mutta marras-joulukuussakin on havaittu useita yksilöitä. Asemalta on yksi talviaikainen havainto, ilmeinen viivyttelijä havaittiin helmikuussa 2007. Keväällä esiintyminen on vaatimattomampaa, havaintoja on maaliskuun alusta toukokuun alulle.

Pikkujoutsenen havaintomäärät ovat vaihdelleet paljon seurantajakson aikana. Vaihtelu johtuu ilmeisesti muuton aikaisista sääolosuhteista, sillä Halias jää kauas länsipuolelle pikkujoutsenen päämuuttoreiteistä, mutta ilmeisesti havaintomäärien vaihtelun taustalla on Euroopassa talvehtivien määrien vaihtelua (Lehikoinen ym. 2008). Pitkällä aikavälillä Haliaksen havaintomäärät ovat vähentyneet noin 60%. Aseman syyshavaintoihin on kirjattu vain muutamia nuoria yksilöitä viime vuosilta, mutta niiden pohjalta ei voi arvioida kannanmuutoksia.

Mindre sångsvan – Cygnus columbianus