Laji on alun perin pohjoisamerikkalainen ja kotoisin Mississippi-joen valuma-alueen järvistä ja tekoaltaista. Vieraslajina sitä on tavattu Euroopassa, Kanadassa, Japanissa ja Korean niemimaalla. Laji leviää vesistöstä toiseen esim. vesilintujen mukana. Vuoksen vesistössä se on voinut kulkeutua myös laivojen painolastivesien mukana. Tätä teoriaa tukee kansalaisilta saatujen havaintojen sijainti.

Suomessa lajia on havaittu ainakin vuodesta 2006 alkaen. Varmistettuja havaintoja on Vuoksen vesistöstä mm. Lappeenrannan, Varkauden, Siilinjärven, Iisalmen, Joensuun ja Kiteen lähivesiltä. Onkivedeltä Lapinlahdelta on varmistettu näyte vuodelta 2011. Tuolloin sammaleläimiä oli tarttunut nuottaan. Vuosina 2017 ja 2018 lajia on havaittu myös Kokemäenjoen vesistössä Pyhäjärvessä Lempäälän seudulla. Osa Vieraslajiportaaliin ilmoitetuista yleisöhavainnoista koskee todennäköisesti jotain muuta eliötä.

Hyytelösammaleläin on sisävesilaji joka esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 20 °C vesissä. Havainnot keskittyvät elo-syyskuulle. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esim. laiturin rakenteisiin, mutta voi irrottautua ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki. Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, ns. statoplasteja. Lajin leviäminen tapahtuu todennäköisesti juuri statoplastien avulla, jotka kulkeutuvat vesilintujen tai painolastivesien mukana uusille alueille. Statoplastissa on koukkumaisia ulokkeita, joilla ne voivat kiinnittyä mm. lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin.

Pectinatella magnifica -mossdjur – Pectinatella magnifica