Seinähuopamehiläinen on yleisväritykseltään kelta-musta, pitkäkielinen erakkomehiläislaji, jonka koiraat ovat poikkeuksellisesti naaraita kookkaampia.

Kummallakin sukupuolella on mustan takaruumiin sivuilla keltaisia kuvioita. Naaraalla selkäkilvissä 1.-5. on isot keltaiset täplät, jotka takimmaisissa selkäkilvissä melkein yhtyvät keskeltä ja 6. selkäkilvessä on kaksi pyöreähköä tai suorakulmiomaista täplää. Koiraalla 1.-2. selkäkilven sivuilla on keltaiset täplät, 3-4. selkäkilvissä sivutäplien lisäksi on täplät keskiviivan molemmin puolin ja 5.-6. selkäkilven sivutäplät ovat hyvin leveät ja lähes yhtyvät keskellä. Keskiruumiin selkäpuolella seinähuopamehiläisen karvoitus on lyhyttä ja rusehtavaa, mutta kyljissä, takaruumiin alla ja jaloissa karvoitus on pääasiassa vaaleaa ja pidempää.

Naaraan naama on enimmäkseen keltainen ja suukilpi vain tyveltä tai keskeltä musta. Vatsaharja on väriltään valkokeltainen ja kaikki jalkojen tyvinilkkanivelet ovat tiheään lumenvalkoisen nukkakarvaiset. Koiraan suukilven alaosa ja naama ovat keltaiset ja suukilven alareunassa on kaksi tylppää mustaa hammasta. Koiraan viimeisessä selkäkilvessä on kolme isoa reunapiikkiä, jotka ovat terävät.

Koko: naaraat 11-12 mm, koiraat 14-18 mm.

Storullbi (väggullbi) – Anthidium manicatum