Ruokasammakon levinneisyys noudattaa pääsääntöisesti pikkuvihersammakon levinneisyyttä, lukuunottamatta joitain pikkuvihersammakon erillisiä populaatioita, joista ruokasammakko puuttuu. Sen sijaan ruokasammakon yhtenäinen levinneisyysalue kattaa Tanskan ja Ruotsin Skånen, joista sekä pikkuvihersammakko että mölysammakko puuttuvat.

Suomessa ruokasammakko havaittiin ensimmäisen kerran Turun Ruissalossa vuonna 2008. Vuoteen 2013 mennessä ruokasammakkoa oli tavattu noin 50 eri lammessa Turun seudulla Naantalista Paimioon ja Vahdolta Kaarinaan ulottuvalla alueella. Leviäminen näyttää tapahtuneen varsin nopeasti.

Suomessa pyydystettyjen ja tutkittujen yksilöiden morfologia viittaa siihen, että joukossa saattaisi olla sekä LRR --tyypin että LLR --tyypin triploideja yksilöitä, mutta tämä on varmistettava lisätutkimuksin. Suomessa ruokasammakoiden populaatioista ei ole löydetty kummankaan kantalajin yksilöitä, mikä myös viittaa siihen, että mukana on triploideja yksilöitä. Suomea lähimmät triploideja yksilöitä sisältävät ruokasammakoiden populaatiot elävät tiettävästi Ruotsin Skånessa, Tanskan saarissa sekä Puolassa ja Pohjois-Saksassa. Ainakin Tanskassa tavataan yleisesti sekä triploidia LLR-- että LRR --tyyppiä yhdessä diploidin LR --tyypin kanssa.

On todennäköistä, että Suomen ruokasammakot ovat peräisin Itämeren eteläisimmistä osista, josta ne ovat kulkeutuneet Suomeen mahdollisesti laivaliikenteen mukana. Kuten pikkuvihersammakonkaan tapauksessa, ei voida myöskään sulkea pois tahallisen istutuksen mahdollisuutta. Suomessa ruokasammakko on luokiteltu vieraslajiksi.

Ätlig groda – Pelophylax esculentus