Hentosudenkorennot (Zygoptera) on toinen Suomessa esiintyvien sudenkorentojen (Odonata) alalahko. Hentosudenkorennot ovat suuria ja hentoruumiisia hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Ne, kuten muutkin sudenkorennot, ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) on mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi). Väritys voi myös muuttua yksilön iän myötä.

Hentosudenkorentojen pää liikkuva ja poikittainen (suhteessa ruumiiseen). Siinä on erittäin suuret, pallomaiset verkkosilmät, jotka ovat pään laidoilla kaukana toisistaan; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Hentosudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja ne muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat samankokoiset ja -muotoiset. Hentosudenkorentojen siivet ovat levossa kattolaskuisesti takaruumiin päällä tai pystyssä takaruumiin päällä toisiaan vasten. Hentosudenkorentojen takaruumis on pitkä. hentorakenteinen ja erittäin hoikka, keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat. Naarailla on hyvin kehittynyt munanasetin. Hentosudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset.

Suomessa ruumiinpituus on enimmillään noin 50 mm ja siipiväli enimmillään noin 80 mm.

Suomen suurin hentosudenkorento on neidonkorento, Calopteryx virgo, jonka takaruumis on 33-40 mm ja takasiipi 28-36 mm pitkä.

Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Ne ovat muodoltaan pitkänomaisia, hoikasta ja hentoja. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Pää on leveämpi kuin keskiruumis. Kidukset ovat ulkoiset ja lehtimäisissä perälisäkkeissä. Toukkien alahuuli (labium) on, muiden sudenkorentojen tapaan, muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.

Flicksländor inklusive jungfrusländor – Zygoptera

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov