Kapakuoriainen on pitkänsoikea n. 6-10 mm mittainen musta tai tummanruskea kovakuoriainen, jonka etuselän sivut ovat vaalean karvoituksen peittämät, samoin pään sivut. Peitinsiivissä on mustaa lyhyttä karvoitusta, jonka joukossa harvakseltaan vaaleaita karvoja. Pikkukilpi on kellertävien karvojen peittämä ja vaaleaa karvoitusta voi olla myös keskellä etuselän tyveä ja peitinsiipien hartioissa. Tuntosarvet ovat lyhyet ja päättyvät kolmijaokkeiseen nuijaan. Jalat ovat tummat ja lyhyet.

Erot lähilajeihin

Kapakuoriaisen erottaa sitä läheisesti muistuttavasta vuotakuoriaisesta D. maculatus mm. siitä, että kapakuoriaisen peitinsiiven kärjet ovat pyöristyneet ja valkoisen karvan peittämällä vatsapuolella ainoastaan 5. vatsajaokkeen kärkiosa on karvaton ja suurin osa jaokkeesta on karvan peittämä. Lisäksi vatsajaokkeiden mustat reuntäplät ovat suuremmat, kuin vuotakuoriaisella. Koirailla on 4. vatsajaokeen keskellä pyöreä tummien sukasten muodostama ympyrä, joka puuttuu naarailta.

Vuotakuoriaisen peitinsiipien kärki on heikosti sahalaitainen ja sauman viereinen kärkiosa on venynyt piikkimäiseksi. Lisäksi vuotakuoriaisen vatsapuolen peittävässä valkoisessa karvoituksessa on karvaton kohta 5. vatsajaokkeen keskiosassa, joka ulottuu 4. vatsajaokkeen alareunaan asti. Vatsajaokkeiden reunassa on molemmin puolin pienet mustat täplät. Koirailla on 4. vatsajaokeen keskellä pyöreä tummien sukasten muodostama ympyrä, joka puuttuu naarailta.

Toukka

Kapakuoriaisen toukka on n. 1 cm mittainen, ja se on yleisväriltään tumma, ruumiinjaokkeiden välit ovat vaaleat ja jokaisessa selkäjaokkeessa on pitkiä tummia sukakarvoja. Selkäpuolella on päästä takaruumiin kärkeen ulottuva pitkittäinen kellertävä juova. Peräpäässä on 2 ylöspäin kaartuvaa lyhyttä terävää piikkiä (urogomphia). Eturuumin (pronotum) sivun pigmentoitumattomassa alaosassa on epäselvä lyhyt pystysuora tumma pigmenttijuova.

Hudänger – Dermestes frischii

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov