Yleisimmät kysymykset liito-oravan elinympäristöjen ennustekartoista

1.Mitä varten ennustekartat on tehty? Mitä hyötyä niistä on? Miten mallituksia käytetään jatkossa?

Mallituksen tarkoituksena oli tuottaa ennustekartta, josta näkyvät liito-oravalle todennäköisesti sopivat elinympäristöt lajin levinneisyysalueella Suomessa. Ennustekartat eivät kuvaa liito-oravan esiintymistä, vaan elinympäristöjä, jotka ovat sille mallien mukaan sopivia. Elinympäristöjen ennustekarttoja voidaan käyttää useisiin tarkoituksiin, mutta ne ovat sopivimpia laajojen alueiden tarkasteluun ja esimerkiksi aluesuunnittelun tukena. Ennustekartat voivat olla hyvä apu myös esimerkiksi silloin, kun on tarpeen kohdistaa liito-oravainventointeja laajalle alueelle tarkemmin. Paras kuva jonkun alueen liito-oravalle sopivista metsistä saadaan, kun ennustekarttojen kanssa käytetään erilaisia metsävarakarttoja.

Liito-oravan esiintymisestä jollakin alueella saadaan luotettavaa tietoa kuitenkin vasta huolellisten maastoinventointien avulla. Ennustekartoilla ei ole laki- eikä ohjaavaa vaikutusta, eli niiden perusteella ei esimerkiksi määritetä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, tai rajoiteta metsien käsittelyä.

2. Tietääkö ELY-keskus näistä ennustekartoista ja voiko se käyttää ennustekarttoja suojeluperusteena? Onko ennustekartoilla oikeusvaikutuksia?

Kartoista on tiedotettu julkisesti ja ne löytyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämältä, kaikille avoimelta sivustolta (Laji.fi). Kartoilla ei ole laki- eikä muitakaan ohjausvaikutuksia, joten ELY-keskus ei käytä karttoja suojeluperusteena kuten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittämisessä. Karttoja ei voi käyttää muuhunkaan maanomistajan toimintojen rajoittamiseen. Liito-oravan suojelu voi perustua ainoastaan maastossa tehtyihin havaintoihin. Ennustekartat voivat silti auttaa liito-oravan kartoitusten kohdentamisessa sille sopiviin elinympäristöihin.

ELY-keskus neuvoo alueellisena viranomaisena kuntia, hakkuuoikeuden haltijoita ja maanomistajia liito-oravan suojelussa, ohjaa liito-oravaselvityksiä ja tulkitsee luonnonsuojelulakia. Neuvoa kannattaa kysyä heti, kun jokin asia mietityttää.

3. Hyödyntääkö Suomen metsäkeskus näitä ennustekarttoja esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten käsittelyssä?

Ei hyödynnä. Näitä ennustekarttoja ei sisällytetä viranomaiskäytössä olevaan paikkatietojärjestelmään, vaan metsänkäyttöilmoituksissa hyödynnetään jatkossakin viranomaiskäytössä olevaa lajitietoa. Kaikkien metsäalan toimijoiden käytössä on sama lajitieto. Maanomistaja näkee omalla kiinteistöllään olevat viralliset liito-oravahavainnot Suomen metsäkeskuksen ylläpitämästä Metsään.fi-palvelusta.

Suomen metsäkeskus vastaa metsänkäyttöilmoituksissa liito-oravan esiintymistä koskevan tiedon välittämisestä ELY-keskuksille, hakkuuoikeuden haltijalle ja metsänomistajille.

4. Lähtevätkö nämä ennustekartat ohjaamaan kaavoitusta? Lisätäänkö esimerkiksi maakuntakaavoihin liito-oravaverkosto yhdeksi tasoksi?

Kartoilla ei ole laki- eikä ohjausvaikutuksia, joten ne eivät siten ohjaa kaavoitusta. Kaavoituksessa karttoja voidaan käyttää työkaluna ja osana suunnittelua, mutta karttojen perusteella ei voida tehdä sellaisenaan suoria kaavarajauksia. Kartat ovat sopivimpia laajojen alueiden tarkasteluun ja esimerkiksi aluesuunnittelun tukena. Ennustekartat voivat olla hyvä apu myös silloin, kun on tarpeen kohdistaa liito-oravainventointeja laajalle alueelle tarkemmin.

ELY-keskus neuvoo alueellisena viranomaisena kuntia, hakkuuoikeuden haltijoita ja maanomistajia liito-oravan suojelussa, ohjaa liito-oravaselvityksiä ja tulkitsee luonnonsuojelulakia. Neuvoa kannattaa kysyä heti, kun jokin asia mietityttää.

5. Voiko tätä karttaa käyttää liito-oravan kannan koon arviointiin?

Ei voi, sillä kartat kuvaavat ainoastaan liito-oravalle sopivien elinympäristöjen esiintymistodennäköisyyttä. Karttoja voi periaatteessa käyttää apuna suunnattaessa maastoinventointeja, mutta silloinkin kannan arviointi tarvitsee tuekseen kattavat maastokartoitukset.

6. Osa metsästäni sijaitsee ennustekartan osoittamalla vihreällä alueella. Joudunko teettämään liito-oravakartoituksen metsässäni?

Et joudu, sillä kartoilla ei ole laki- eikä ohjausvaikutuksia. Mikäli liito-oravia esiintyy metsässäsi, sinun on lain mukaan otettava ne huomioon metsien käsittelyssä. Ohjeita liito-oravametsien käsittelylle löytyy mm. Tapion laatimasta neuvontamateriaalista. Maanomistaja näkee omalla kiinteistöllään olevat viralliset liito-oravahavainnot Suomen metsäkeskuksen ylläpitämästä Metsään.fi-palvelusta.

ELY-keskus neuvoo alueellisena viranomaisena kuntia, hakkuuoikeuden haltijoita ja maanomistajia liito-oravan suojelussa, ohjaa liito-oravaselvityksiä ja tulkitsee luonnonsuojelulakia. Neuvoa kannattaa kysyä heti, kun jokin asia mietityttää. ELY-keskus käyttää työssään samoja virallisia liito-oravahavaintoja, jotka maanomistaja näkee Metsään.fi-palvelusta. Päätöksiä ei tehdä pelkästään toimiston pöydän äärellä, vaan kyseinen alue tarkistetaan aina myös maastossa.

Ennustekartat voivat kertoa vain alueella mahdollisesti sijaitsevista sopivista elinympäristöistä, ei liito-oravan esiintymisestä siellä. Ennustekartat voivat kuitenkin auttaa tunnistamaan lähistöllä sijaitsevia muita metsiä, joista liito-oravaa voisi etsiä. Tällöin mahdollisesti löytyvät uudet esiintymispaikat voi huomioida suunnittelussa hyvissä ajoin, ja jopa välttyä ns. ikäviltä yllätyksiltä.

7. Osa metsästäni sijaitsee ennustekartan osoittamalla vihreällä alueella. Joudunko suojelemaan metsäni vihreän osan liito-oravan vuoksi? Jos joudun, saanko puutulonmenetyksestä korvauksen?

Et joudu, sillä ennustekartoilla ei ole laki- eikä ohjausvaikutuksia. Liito-oravan esiintyminen on aina varmistettava maastokartoituksin. Mikäli liito-oravaa esiintyy metsissäsi, sinun on lain mukaan otettava ne huomioon ja noudatettava liito-oravametsien käsittelystä annettuja ohjeita (ks. Tapion laatima neuvontamateriaali).

ELY-keskus neuvoo alueellisena viranomaisena kuntia, hakkuuoikeuden haltijoita ja maanomistajia liito-oravan suojelussa, ohjaa liito-oravaselvityksiä ja tulkitsee luonnonsuojelulakia. Neuvoa kannattaa kysyä heti, kun jokin asia mietityttää.

Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja yksityismetsän suojeluun. Pysyvää suojelua ja määräaikaista 20 vuoden suojelua voi hakea ELY-keskuksen kautta, 10 vuoden ympäristötukisopimusta Suomen metsäkeskuksen kautta. Suojelusta maksetaan korvaus. Liito-oravan esiintyminen ei yksin täytä METSO-ohjelman kriteereitä, mutta voi tuoda niille lisäarvoa (lue täältä lisää Metso-ohjelmasta).

Luonnonsuojelun korvausjärjestelmästä löytyy lisätietoa Suomen ympäristö 9/2006-julkaisusta (Suvantola, L., Pasanen, A.-M. ja Pesonen, L. 2006: Luonnonsuojelun korvausjärjestelmä): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38715/SY_9_2006.pdf?sequence=3&isAllowed=y Kohta 3.6.3 Korvaus luontodirektiivin liitteen IV (a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan suojelusta (sivu 28) liittyy liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamisen tarkasteluun. Lisätietoja ELY-keskukselta.

Maanomistajalla on myös mahdollisuus hakea valtiolta korvausta lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta poikkeamislupamenettelyn kautta. Lupa poiketa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta myönnetään vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin 16 (1) artiklasta (lue täältä poikkeusperusteet). Lisätietoja ELY-keskukselta.

8. Jos oma metsäni sijaitsee ennustekartan mukaan valkealla alueella, voinko unohtaa liito-oravan pohtimisen kokonaan tulevissa hakkuusuunnitelmissani?

Kartat ovat tilastollisiin malleihin perustuva ennuste liito-oravalle sopivista elinympäristöistä, ja koska kaikkiin tilastollisiin malleihin sisältyy epävarmuutta, myös kartan valkealla alueella voi esiintyä liito-oravia.

Jos epäilyttää, voisiko metsässä kuitenkin asua liito-orava, tilanne on hyvä tarkistaa maastossa. ELY-keskus neuvoo alueellisena viranomaisena kuntia, hakkuuoikeuden haltijoita ja maanomistajia liito-oravan suojelussa, ohjaa liito-oravaselvityksiä ja tulkitsee luonnonsuojelulakia. Neuvoa kannattaa kysyä heti, kun jokin asia mietityttää.

9. Oma metsäni sekä naapurin metsä on ennustekartalla vihreää. Naapurin puolella tiedetään, että liito-orava asuu siellä. Onko minun nyt virallisesti selvitettävä liito-oravan esiintyminen omassa metsässäni tietyn ajan sisällä? Tuleeko viranomainen tai luonnonkartoittaja tutkimaan metsäni?

Ennustekartoilla ei ole laki- eikä ohjausvaikutuksia, eivätkä ne siten velvoita sinua kartoitusten tekemiseen. Hakkuita suunniteltaessa on selvitettävä etukäteen, onko kiinteistöllä ennestään tunnettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Asian voi tarkistaa esimerkiksi Metsään.fi-palvelusta, Suomen metsäkeskuksesta tai ELY-keskuksesta.

Jos epäilyttää, voiko metsässä kuitenkin asua liito-orava, tilanne on hyvä tarkistaa aina maastossa. ELY-keskus neuvoo alueellisena viranomaisena kuntia, hakkuuoikeuden haltijoita ja maanomistajia liito-oravan suojelussa, ohjaa liito-oravaselvityksiä ja tulkitsee luonnonsuojelulakia. Neuvoa kannattaa kysyä heti, kun jokin asia mietityttää. Viranomaiset eivät lähtökohtaisesti tee liito-oravaselvityksiä metsissä, mutta ne valvovat tarvittaessa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioon ottamista.

Ns. Jokamiehenoikeuksien perusteella kaikilla on oikeus kulkea luonnossa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luontokartoitusten ja inventointien tekeminen ilman maanomistajan suostumusta on pääsääntöisesti sallittua. Ennustekartta voi auttaa kohdentamaan liito-oravakartoituksia todennäköisesti lajille sopiviin elinympäristöihin.

10. Voivatko liito-oravan kartoittamisesta kiinnostuneet nyt katsoa mallinnuksien perusteella, että minun metsissäni saattaa hyvinkin olla liito-oravia, ja tulla mailleni tekemään inventointia?

Ennustekartoista on tiedotettu julkisesti ja ne löytyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämältä, kaikille avoimelta sivustolta (Laji.fi), joten periaatteessa kuka vain voi tutustua ennustekarttoihin. Ns. Jokamiehenoikeuksien perusteella kaikilla on oikeus kulkea luonnossa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luontokartoitusten ja inventointien tekeminen ilman maanomistajan suostumusta on pääsääntöisesti sallittua.

Ennustekartta voi auttaa kohdentamaan liito-oravakartoituksia todennäköisesti lajille sopiviin elinympäristöihin. Mahdollisimman hyvä tieto liito-oravan esiintymisestä auttaa liito-oravan elinympäristöverkostojen turvaamisessa sekä helpottaa maankäytön suunnittelua.

11. Haluaisin suojella osan metsästäni. Onko tämän kartan ennuste metsäalueen sopivuudeksi liito-oravalle riittävä peruste vapaaehtoiseen suojeluun?

Ennustekartat eivät ole riittävä peruste esimerkiksi METSO-ohjelmaan perustuvalle suojelulle, vaan tilanne täytyy aina tarkistaa maastokäynneillä. Vaikka liito-oravan todettaisiinkin esiintyvän metsässä, se ei yksin täytä METSO-ohjelman kriteereitä, mutta voi tuoda niille lisäarvoa. Suojeltavaksi aiotun alueen tulee täyttää METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden kriteerit, jotka viranomaiset arvioivat paikan päällä (lue täältä lisää Metso-ohjelmasta).

Mikäli METSO-kriteerit eivät täyty, voi yksityisen luonnonsuojelualueen perustaa myös omalla kustannuksella. Liito-oravan esiintyminen riittää tällöin suojeluperusteeksi.

12. Katsoin ennustekarttaa kotiseudullani, ja tunnen alueen liito-oravan esiintymisen jollain tavalla. Minusta näyttää siltä, että tässä lähellä voi olla keskeinen kulkuyhteys, mutta naapurini suunnittelee kohdalle päätehakkuita. Tuleeko minun olla naapuriin tai johonkin viranomaiseen yhteyksissä, mikäli kulkuyhteyden katkeaminen on mahdollista?

Naapurin hakkuita ei voi liito-oravan mahdollisten kulkureittien perusteella estää tai rajoittaa. Mikäli kulkureitillä todetaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, maanomistajan on lain mukaan otettava se huomioon hakkuita suunnitellessaan. Liito-oravan esiintyminen alueella ei kuitenkaan estä hakkuiden tekemistä, mikäli liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymisestä toiminnallisina huolehditaan. Myöskään viranomaiset eivät puutu hakkuisiin, jos liito-oravan esiintyminen on otettu ohjeiden mukaan huomioon. Haastavissa tilanteissa voi olla yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen.

13. Jos oma metsäni on ennustekartalla vihreää eikä lajia tarkistuksissa löydy, joudunko vaikeuksiin, jos hakkuiden alkaessa metsässä tehdäänkin liito-oravahavainto?

Liito-oravan esiintyminen metsässä kannattaa selvittää jo hakkuita suunniteltaessa maastokäynneillä, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin. Vaikka ennustekartoilla joku alue olisikin merkitty liito-oravalle sopivaksi, sillä ei ole vielä maanomistajaa sitovaa merkitystä. Ennustekartat voivat antaa suuntaa sille, missä liito-oravaa voi esiintyä, mutta tilanne on aina tarkistettava maastokäynneillä. Mikäli kysymyksessä ilmenevä tilanne toteutuu, maanomistajan on keskeytettävä hakkuut ja otettava yhteys ELY-keskukseen.

14. Kaupungeissakin on liito-oravia. Miksi näillä ennustekartoilla kaupungit ovat mustia/harmaita? Vääristyykö nyt käsitys Suomen liito-oravakannasta?

Ennustekartoilla ei ennusteta liito-oravakantaa, vaan liito-oravalle todennäköisesti sopivia elinympäristöjä.

Liito-oravaa esiintyy yleisesti kaupungeissa, mutta koska liito-oravalle sopivien alueiden ennustaminen kaupungeissa vaatisi aivan erilaisen lähestymistavan, ne päätettiin jättää pois mallituksesta. Lisäksi liito-oravan elinympäristöjen suunnittelu onnistuu kaupungeissa todennäköisesti parhaiten suoraan kaava- ja muita karttoja tarkastelemalla. Ennustekartat kattavat kaupunkienkin metsät niiltä osin kuin ne esiintyvät varsinaisten taajama-alueiden ulkopuolella.

Suomessa liito-oravakannasta vastaa ympäristöministeriö (lue lisää Ympäristöministeriön sivuilta). Ympäristöministeriö teettää seurantakartoitukset Suomen Luonnontieteellisellä keskusmuseolla. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tekee viralliset uhanalaisarviot.

15. Kuinka suuri osa Suomesta on ennustekartoissa liito-oravalle sopivaa? Miksi liito-oravaa pitää suojella, jos sille löytyy jo paljon sopivia elinalueita?

Liito-oravalle sopiviksi luokiteltujen elinympäristöjen määrää ei ole laskettu, koska siihen vaikuttavat monet kriteerit, jotka täytyy ensin määritellä. Ensinnäkin malleja rakennettaessa on määritelty liito-oravalle sopivat metsät, eli vähintään varttuneet kuusi-lehtisekametsät, joiden kriteerit vaihtelevat alueesta toiseen. Jo kriteerien suhteellisen pieni muutos vaikuttaa ennustettuun pinta-alaan. Toiseksi, ennustekartoissa on annettu todennäköisyys liito-oravan elinympäristön sopivuudelle välille 1–100 % jokaiselle 100 m × 100 m ruudulle. Ruutuun on laskettu ennuste, jos metsäksi luokiteltu pinta-ala on ruudussa vähintään 50 %. Siten ennusteruudut sisältävät osin myös muita kuin metsäalueita. Myös täysin metsäiset ruudut voivat sisältää muita kuin liito-oravalle optimaalisia metsiä. Kolmanneksi, malleja rakennettaessa ja niiden hyvyyttä arvioitaessa on käytetty rajana 50 % todennäköisyydellä sopiviksi liito-oravan elinympäristöiksi luokiteltuja alueita. Käytännössä mallien tarkkuus siis perustuu sen testaukseen, moniko liito-oravahavainto sattuu vähintään 50 % todennäköisyysalueeseen. Mallien todennäköisyysraja (yli 50 %) on myös määrittelykysymys ja riippuu monista kriteereistä. Jos todennäköisyysrajaa lasketaan vaikkapa 40 %:iin, saadaan enemmän liito-oravalle sopiviksi ennustettuja alueita, mutta samalla lisääntyvät myös ns. väärät positiiviset, eli alueet, joille ennustetaan liito-oravalle sopivia alueita, mutta jotka eivät todellisuudessa sovellu niille. Koska kyse on lopulta monien kriteerien määrittelystä, yhtä pinta-ala-arvoa ei ole tässä yhteydessä laskettu.

Liito-orava on tiukasti suojeltu laji EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella, ja sen uhanalaisuuden syy on sopivan elinympäristön väheneminen ja pirstoutuminen. Liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi, koska kannan on havaittu taantuneen nopeasti eli vähentyneen yli 30 % kymmenen vuoden aikana. Liito-oravan esiintyminen Suomessa on jo laikuittaista: joillakin alueilla lajia esiintyy enemmänkin, mutta toisilta alueilta laji puuttuu täysin.

Käytännössä on mahdotonta määrittää minimipinta-alaa, jonka avulla minkään lajin suojelutaso olisi tulevaisuudessa varmasti turvattu. On tärkeää myös huomata, että pirstoutumisvaikutusten vuoksi kokonaispinta-alakaan ei välttämättä auta, jos yksilöt eivät pääse siirtymään sopiville elinalueille. Elinympäristön vähenemisen ja pirstoutumisen vuoksi jäljelle voi jäädä pienempiä paikallispopulaatioita. Pienet populaatiot ovat usein suurempia populaatioita alttiimpia sattuman vaikutuksille kuten taudeille, loisille, pedoille tai poikastuoton vaikeuksille, ja sitä kautta myös alttiimpia häviämiselle.

16. Voiko näihin mallinnuksiin luottaa?

Kaikkiin tilastollisiin malleihin sisältyy epävarmuuksia, eivätkä liito-oravan elinympäristökartat ole poikkeus. Ennustekarttojen teossa käytetyt mallit ennustavat liito-oravalle sopivien elinympäristöjen esiintymistä n. 60–75 % tarkkuudella alueesta riippuen. Vähimmillään hieman alle kaksi kolmesta ja enimmillään kolme neljästä kohteesta ennustetaan mallin mukaan oikein. Itse liito-oravan esiintymistä kartat eivät ennusta, ainoastaan alueen sopivuutta lajille.

Ennustekartat on tarkoitettu tukemaan ja suuntaamaan esimerkiksi maastotarkistusten tekemistä, kun suunnitellaan esimerkiksi hakkuita tai muuta maankäyttöä. Tarkempi käsitys liito-oravan esiintymisestä jollakin alueella saadaan vasta huolellisten maastoinventointien avulla.

17. Onko ennustekarttoja tarkoitus päivittää?

Mallien ennustavuus heikkenee ajan myötä. Tämä mallitustyö kytkeytyy vuonna 2025 päättyvään Liito-orava-LIFE-hankkeeseen, eikä sitä välttämättä voida jatkossa päivittää. Teknisesti päivittäminen on mahdollista, mutta vaatisi oman resursointinsa.

18. Onko näillä ennustekartoilla jotain tekemistä SYKE:n julkaisemien monimuotoisuuskarttojen kanssa?

Ei ole, vaan liito-oravalle sopivien elinympäristöjen ennustekartat on tehty erillisessä Liito-orava-LIFE-hankkeessa.

SYKE:n metsien monimuotoisuusarvojen prioriteettikartat, ns. monimuotoisuuskartat on tehty käyttäen Zonation-menetelmää, jolla arvotetaan lukuisten erilaisten metsä- ja muiden aineistojen avulla monimuotoisuudelle sopivia metsiä (lue lisää SYKE:n sivuilta). Molemmissa mallituksissa on käytetty valtakunnan metsien monilähdeaineistoa hyväksi, mutta varsinaiset kartat on tuotettu täysin eri menetelmillä.

Molempien mallituksien ennustekartat voivat näyttää joillakin alueilla samoilta. Tämä voi johtua metsän rakennepiirteistä: molemmissa aineistossa saattavat painottua myös liito-oravalle sopivat metsät eli varttuneet kuusivaltaiset metsät, joissa on myös lehtipuusekoitusta.

Ennustekarttoja ei käytetä osana ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen tekemää viranomaistyötä.

19. Kuka näistä ennustekartoista vastaa?

Ennustekarttojen tuottaja on Luonnonvarakeskus (yhteyshenkilö Ari Nikula, etunimi.sukunimi@luke.fi) ja jakelija Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus (yhteyshenkilö Kari Lahti, etunimi.sukunimi@helsinki.fi).

20. Kenen puoleen liito-orava-asioissa kannattaa kääntyä?

Useat organisaatiot Suomessa työskentelevät liito-orava-asioiden parissa:

  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus): neuvoo alueellisena viranomaisena kuntia, hakkuuoikeuden haltijoita ja maanomistajia liito-oravan suojelussa, ohjaa liito-oravaselvityksiä ja tulkitsee luonnonsuojelulakia. Valvoo luonnonsuojelulain mukaista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon noudattamista. Arvioi liito-oravan suojelutarpeen huomioimista alueidenkäytön suunnittelusta antamissaan lausunnoissa. Myöntää poikkeamisluvat liito-oravan suojelusta ja valvoo lupien noudattamista.
  • Suomen metsäkeskus: kouluttaa ja neuvoo liito-oravan huomioimisessa metsänhoitotoimenpiteissä. Valvoo metsälain noudattamista. Vastaa metsänkäyttöilmoituksissa liito-oravan esiintymistä koskevan tiedon välittämisestä ELY-keskuksille, hakkuuoikeuden haltijalle ja metsänomistajille.
  • Metsähallitus: Metsähallitus Luontopalvelut vastaa valtion suojelualueista ja suojeluun varatuista alueista. Metsähallitus Metsätalous Oy vastaa liito-oravan ja muiden luontoarvojen huomioimisesta valtion monikäyttömetsissä.
  • Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus: ylläpitää kansallista liito-oravarekisteriä Laji.fi -palvelussa. Vastaa liito-oravakannan seurannoista ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti.
  • Luonnonvarakeskus: tekee mm. metsiin ja liito-oraviin liittyvää tutkimustyötä erillisiin tutkimushankkeisiin liittyen. Vastaa Liito-orava-LIFE-hankkeessa laadittujen ennustekarttojen laatimisesta.