Aroharmaalokki – Larus cachinnans
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Aroharmaalokin pesimäalueet ulottuvat Keski-Euroopasta Mustameren pohjoisosiin, Venäjän lounaisosiin, Kaspianmerelle ja Kazakstaniin. Laji talvehtii pääsääntöisesti Lähi-idässä, Arabian niemimaan rannikkoalueella, Välimerellä, Länsi-Euroopan rannikkoalueilla ja myös Itämerellä (BirdLife International 2021). Suomessa aroharmaalokki on alueellinen harvinaisuus. Ensihavainto lajista tehtiin vuonna 1997 ja havaintomäärät ovat sen jälkeen kasvaneet kovaa tahtia, sekä määritystietouden kehittymisen, etsintätehokkuuden kasvamisen sekä todellisen runsastumisen takia.
Suomessa aroharmaalokkien havainnot keskittyvät touko-kesäkuulle sekä elo-, syys-, ja lokakuulle. Suurin osa havainnoista tehdään kaatopaikoilla tai muilla kohteilla, minne lokkeja kerääntyy runsaasti. Havaintomäärien kasvaessa yksittäisiä aroharmaalokkeja on löytynyt myös talvikausina ja 2010-luvulta alkaen vuosittain on havaittu useita kymmeniä yksilöitä (BirdLife Suomi 2021, Rissanen ym. 2020). Haliaksella aroharmaalokki on havaittu seitsemän kertaa vuoden 2022 loppuun mennessä, yksi yksilö viihtyi paikallisena 5.11.-18.11.2021.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja