Sappitatti – Tylopilus felleus

Sappitatti on kookas, vaaleanruskehtava tatti, jonka jalassa on tumma verkkokuvio. Pillistö on vanhemmiten vaaleanpunainen ja maku sapekkaan paha.

Yleinen Etelä ja Keski-Suomessa, pohjoisessa harvinainen (LC).

LAKKI on kupera ja paksumaltoinen, kellan- tai harmaanruskea, pinnaltaan himmeä ja kuiva. PILLISTÖ on nuorena harmahtavan valkoinen, vanhemmiten punertuva ja pullistuva, painettaessa ruosteenväriseksi muuttuva. Pillit ovat suurehkoja ja hieman kulmikkaita. JALKA on kellanruskea yläosan vaaleaa vyöhykettä lukuun ottamatta. Jalkaa peittää selvästi erottuva, tumma ja karkea verkkokuvio. MALTO on valkoista ja pehmeää, jalassa kovaa. HAJU on heikko. MAKU on polttava, mutta toisinaan hitaasti esiin tuleva.

Itiöt ovat 11–15 x 4–5 um, sileitä ja punertavia, ellipsoideja.

Kasvaa havu- ja sekametsissä, havupuun lahokannoissa ja juurissa, maassa karikkeella ja sammalikossa heinäkuusta elokuulle.

Havupuiden lahottajasieni.

Sappitatti on myrkytön, mutta sapekkaan makunsa takia sieni pilaa ruuan maun. Karvas maku ei poistu edes keittämällä. --- Muita samankaltaisia lajeja: Sappitatin voi sekoittaa HERKKUTATTEIHIN (B. edulis coll.), mutta kaikilla herkkutateilla on jalassaan vaalea verkkokuvio ja pillistö on vanhana kellanvihertävä. Jos herkkutatin määrityksestä ei ole varma, voi sitä aina maistaa. Sappitatin karvauden maistaa tuoreesta sienestä jo pienestäkin palasesta.