Itiöemä pienikokoinen myrkyllinen sieni, joka yleensä kasvaa yksittäin tai muutaman itiöemän ryhmissä.

Lakki 0,5–5 cm leveä, muodoltaan kuperan laakea ja reunasta läpisäteinen. Lakin pinta on rasvainen ja kosteusmuuntuva niin, että lakin keskiosa vaalenee kuivuessaan säteittäisesti reunoja kohti. Lakin väri vaihtelee kellertävän ruskeasta harmahtavan ruskeaan. Heltat ovat väriltään kellanruskeat, tasatyviset sekä lyhytjohteiset ja ne ovat melko harvassa. Jalka 2–7 cm pitkä, ohut ja renkaallinen, tosin rengas on ohut ja helposti häviävä. Jalka on väriltään ruskea, pitkittäisesti silkkisen vaaleahahtuvainen ja tummuu sienen vanhetessa. Malto on ohutta. Haju on heikosti jauhomainen. Maku on jauhomainen.

Myrkkynääpikkä on yleinen koko Suomessa. Se kasvaa monenlaisissa erilaisissa ympäristöissä kuten metsissä, puistoissa, pihapiireissä, lastukoissa, pururadoilla sekä havupuun lahoavilla kannoilla ja rungoilla. Saattaa hyvin harvoin kasvaa myös lahoavalla lehtipuulla. Satoaika on syyskuusta marraskuuhun.

Näköislaji Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis), jonka voi erottaa myrkkynääpikkäästä koivunkantosienen nukkasuomuisen jalan pinnan, tupastavan kasvutavan sekä makeahkon omaleimaisen tuoksun perusteella. Toisin kuin myrkkynääpikkä, koivunkantosieni kasvaa tyypillisesti lehtipuilla ja on myrkkynääpikkää aikaisempi laji (satoaika kesäkuusta syyskuuhun).

Muuta: Myrkkynääpikkä on runsaissa määrin syötynä tappavan myrkyllinen! Se sisältää samoja solumyrkkyjä kuin esimerkiksi valkokärpässieni, mutta myrkkymäärät ovat pienempiä.

Myrkkynääpikkä – Galerina marginata