Itiöemä oranssinruskea, tahmealakkinen, pienehkö ja renkaaton tatti.

Lakki 5–15 cm leveä ja säteittäisviiruinen. Sienen pintakelmu on kosteana ohutlimainen, kuivanakin kiiltävä. Lakin väri vaihtelee vaaleankeltaisen ruskeasta punakeltaisen ruskeaan. Pillistö on vaaleankeltainen ja kosteana kermanvaaleita pisaroita pisaroiva. Jalka 33–10 cm pitkä, renkaaton, muodoltaan solakka ja tyveä kohti suippeneva. Jalka on väriltään vaaleankeltainen ja latvasta tummajyväksinen. Malto on vaaleankeltaista ja kiinteää. Haju mieto. Maku mieto.

Jyvästatti kasvaa Etelä- ja Keski-Suomen kalkkipitoisissa kuivissa lehdoissa, sekametsissä, puistoissa sekä pihapiireissä männyn seuralaisena. Satoaika on elokuusta syyskuuhun.

Näköislajit: voitatti (Suillus luteus), nummitatti (Suillus bovinus) sekä lehtikuusentatti (Suillus grevillei). Kaikki näköislajit ovat hyviä ruokasieniä.

Muuta: Jyvästatin tahmea pintakelmu kannattaa nylkeä pois. Se käy helposti vetämällä veitsellä pintakelmun reunasta. Jyvästatti suositellaan säilöttäväksi pakastamalla tai kuivaamalla.

Käyttö Hyvä ruokasieni, joka ei vaadi esikäsittelyä.

Jyvästatti – Suillus granulatus