Viinihapero – Russula vinosa
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Viinihapero on melko kookas viininpunainen hapero, jonka lakki on himmeäpintainen ja etenkin reunasta valkohärmeinen. Vanhetessaan ja vahingoitettaessa sieni harmaantuu selvästi.
Levinneisyys Suomessa
Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).
Itiöemä
LAKKI on purppuranpunainen tai tumman viininpunainen, mutta haalistuu vanhemmiten keskeltä lähtien kellertäväksi. Himmeäpintainen lakki on varsinkin reunalta violetinsävyinen ja valkohärmeinen, keskeltä se voi olla miltei musta. Aluksi puolipallomaisen kupera lakki laakenee vanhemmiten ja on lopulta keskeltä kuopalla. HELTAT ovat aluksi valkoiset, mutta muuttuvat aikaa myöten kellertävän valkoisiksi. JALKA on tasapaksu ja tanakka. Valkea jalka harmaantuu vanhemmiten ja kosketuskohdista. MALTO on kiinteää ja valkoista, mutta muuttuu vanhemmiten harmaaksi ja vahingoittuneista kohdista ensin punertuu ja sitten harmaantuu. HAJU on heikko. MAKU on mieto.
Itiöt
Itiöt ovat 9–11,5 x 7–9 um, melkein pallomaisia, pintakuvio on teräväpiikkistä ja selvästi verkkomainen, amyloidi.
Elinympäristö
Kasvaa tuoreissa ja kuivissa kangasmetsissä sekä tunturikoivikoissa heinäkuusta syyskuulle.
Ekologinen ja taloudellinen merkitys
Kuusen, männyn sekä tunturialueella koivun mykorritsasieni.
Lisätiedot
Kauppasienilaji. Viinihapero on erinomaisen makuinen ja runsassatoinen ruokasieni. Valitettavan usein sienet ovat kuitenkin toukkaisia. Sieni muuttuu ruuaksi valmistettaessa harmaaksi. Viinihapero ei tarvitse esikäsittelyä ja sienet voi säilöä pakastamalla tai viipaleina kuivaamalla. --- Muita samankaltaisia lajeja: Samannäköinen, harmaantuvamaltoinen LEHTOVIINIHAPERO (R. pubescens) on myös hyvä ruokasieni. Lehtoviinihaperon lakki on keskimäärin hieman vaaleampi ja keskusta ei ole tumma. Sieni on myös hieman kookkaampi ja kasvaa rehevämmillä paikoilla yleisenä koko maassa. Syötävällä, myös harmaantuvamaltoisella ISONUHRUHAPEROLLA (R. vinosordida) lakin väritys vaihtelee punaruskeasta violetinpunaruskeaan. Erona viinihaperoon sen lakin reuna ei ole valkohärmeinen. Isonuhruhapero kasvaa lehdoissa, tuoreissa kangasmetsissä ja tunturikoivikoissa yleisenä koko maassa. Kirkkaammanpunalakkinen kauppasieni ISOHAPERO (R. paludosa) ei harmaannu. Mihinkään myrkylliseen sieneen ei huolellinen poimija viinihaperoa sekoita. Myöskään mikään Suomessa kasvava haperolaji ei ole myrkyllinen, osa vain on niin kirpeän makuisia, ettei niitä suositella syötäväksi.