Käärmekorennot (Raphidioptera) ovat pieniä tai pienehköjä, pitkänmallisia ja kapeita hyönteisiä, jotka Suomessa ovat väritykseltään melko tummia.

Käärmekorentojen pää on litteä, taaksepäin kapeneva ja leveimmillään silmien kohdalta. Päässä on ulkonevat verkkosilmät; tavallisesti kolme pistesilmää; rihmamaiset, yleensä päätä pidemmät tuntosarvet ja purevat suuosat, jotka osoittavat eteenpäin. Keskiruumiin 1. jaoke (prothorax) ja erityisesti etuselkä on hyvin pitkä ja kapean lieriömäinen, jonka vuoksi käärmekorennot ovat "pitkäkaulaisia". Kaulansa avulla korento voi nostaa etupäänsä "käärmemäiselle" s-muotoiselle kaarelle. Niillä on kaksi paria kalvomaisia ja lasinkirkkaita siipiä, jotka ovat samankokoiset ja -muotoiset. Siipisuonitus on musta ja suonet haarautuvat siiven reunassa. Sekä etu- että takasiivissä on (suomalaisilla lajeilla) siipitäplä siiven yläreunassa lähellä siiven kärkeä. Naarailla on pitkä neulamainen munanasetin. Perälisäkkeitä ei ole.

Suomalaisten lajien ruumiin pituus 15-30 mm. Maailmalla 6-28 mm.

Suomen suurin laji närekäärmekorento, Phaeostigma notata, on ruumiiltaan 22–30 mm pitkä.

Toukat campodeiformeja. Toukan pää on eteenpäin osoittava, keskiruumiin 1. jaoke on sklerotisoitunut ja hieman pidempi kuin kalvomaiset 2. ja 3. jaoke.

Käärmekorennot – Raphidioptera

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet