Koskikorennot – Plecoptera
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Koskikorennot ovat keskikokoisia, toukkana akvaattisia ja aikuisena terrestrisiä hyönteisiä, joiden ruumis on pehmeä ja litteähkö.
Koskikorentojen päässä on suurehkot ja ulkonevat verkkosilmät, kaksi tai kolme pistesilmää, pitkät, rihmamaiset ja hennot, jopa 80-jaokkeiset tuntosarvet sekä purevat suuosat, jotka voivat olla surkastuneet. Niiden keskiruumiin ensimmäinen jaoke (prothorax) on neliömäinen ja kaksi jälkimmäistä (meso- ja metathorax) ovat samanlaisia. Keskiruumiissa on yleensä kaksi paria kalvomaisia siipiä, mutta koskikorennot voivat olla siivettömiä tai siivet voivat olla surkastuneet. Takasiivet ovat yleensä suuremmat ja leveämmät kuin etusiivet. Siivet ovat lepoasennossa usein taitettuina vaakalaskuisesti takaruumiin päällä ja ne ovat tyvestään selvästi erillään, ilman siipikytkentämekanismia. Koskikorentojen takaruumiin kärjessä on usein kaksi pitkää siimamaista perälisäkettä ja perälisäkkeiden lisäksi paraproktit ja epiprokti, joita koiras käyttää apuna parittelussa.
Ruumiin pituus ilman perälisäkkeitä suomalaisilla lajeilla 5-18 mm, maailmalla 3-48 mm. Maksimisiipiväli maailmalla on 100 mm.
Toukat muistuttavat paljon siivettömiä aikuisia. Jalalliset toukat ovat litteitä ja leveitä, niillä on pitkähköt rihmamaiset tuntosarvet, kaksi peräsukasta ja niiden kidukset ovat sulkamaisia tai rihmamaisina tupsuina, tai ulkoisia kiduksia ei ole ollenkaan. Kidukset sijaitsevat takaruumiin vatsapuolella, peräaukon lähellä tai peräaukossa, suuosissa, niskassa tai keskiruumiissa. Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Suuosat ovat purevat.
Kuvaustekstin laatijat:
FM Jani Järvi / Luomus
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- koskikorennot (suomi)
- bäcksländor (ruotsi)
- Stoneflies (englanti)
- Heidi Viljanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Vesihyönteiset
- Koskikorennot