Täit ja väiveet – Phthiraptera

Täit ja väiveet (Phthiraptera) ovat erittäin pieniä tai pieniä lintujen ja nisäkkäiden ulkoloisia, joiden ruumis on dorsoventraalisesti = selkä-vatsa-suunnassa litistynyt, kova ja taipuisa. 

Täiden ja väiveiden päässä on hyvin pienet verkkosilmät tai ne ovat silmättömiä. Pistesilmät puuttuvat. Tuntosarvet ovat hyvin lyhyet ja suuosat purevat tai imevät. Täillä ja väiveillä ei ole siipiä. Niiden keskiruumiin jaokkeet ovat joskus sulautuneet yhteen. Jalat ovat lyhyet ja rotevat, joissa on kiinnittymiseen ja roikkumiseen kehittyneet kynnet. Ruumis on usein varusteltu erilaisilla aistikarvoilla.

Ruumiin pituus maailmalla 1-10 mm, mutta useimmiten alle 6 mm.

Lahko luokitellaan perinteisesti kahteen alalahkoon (täit, Anoplura ja väiveet, Mallophaga), mutta viimeaikaiset tutkimustulokset ovat paljastaneet, että alalahkoja on yhteensä neljä. Sukulaisuussuhteiden määrittely elää. Viime aikoina täitä ja väiveitä ollaan myös yhdistelty jäytiäisten (Psocoptera) kanssa saman lahkon (Psocodea) alle.

Toukat aikuisen kaltaisia.

Parittelun jälkeen naaraat liimaavat munansa isäntäeläimen karvoihin tai höyheniin, tai vaatetäin tapauksessa ihmisten vaatteisiin.

Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen. Toukkavaiheita on kolme.

Elinkierto munasta aikuiseksi kestää vain noin yhdestä viikosta muutamaan viikkoon isännän tarjoamassa tasalämpöisessä ympäristössä.

Talvehtiminen oletettavasti mahdollista kaikissa muodoissa.

Ravintona sekä toukilla että aikuisilla höyhenet, karvat, ihon pintakerrokset ja veri.

Isäntäeläimiensä, lintujen ja nisäkkäiden, pinnalla. Täit ja väiveet ovat obligaatteja ulkoloisia, eivätkä esiinny ilman isäntiään. Ne ovat moni- tai yksi-isäntäisiä, mutta isäntäspesifisyys on korkeaa. Monet lajit pysyttelevät isäntänsä tietyissä osissa, esimerkiksi päässä tai niskassa. 

Täitä ja väiveitä ei esiinny lepakoilla, muurahaiskävyillä, nokkaeläimillä tai pysyvästi vedessä elävillä nisäkkäillä, kuten valailla ja delfiineillä.

Taloudellinen ja ekologinen merkitys suuri: merkittäviä karjan, kotieläinten ja osa lajeista myös ihmisten syöpäläisiä. Voivat levittää bakteeri- ja virussairauksia.

Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.

Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.

McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.