Kärsäkorennot (Mecoptera) ovat hyvin pienestä pienehköön olevia, ruumiiltaan pitkänomaisia ja lieriömäisiä hyönteisiä, joiden naama on kärsämäinen.

Kärsäkorentojen pään etuosa on pitkä ja muodoltaan, kuten todettu, kärsämäinen. Päässä on rihmamaiset tuntosarvet, jotka ovat yleensä yli puolet ruumiin pituudesta; suuret, ulkonevat verkkosilmät ja kolme pistesilmää, sekä purevat suuosat, jotka osoittavat alaspäin. Keskiruumiin 1. jaoke on pieni, 2. ja 3. jaeokkeen ollessa suuria ja samankokoisia. Kärsäkorennoilla on tavallisesti kaksi paria siipiä, mutta ne voivat olla siivettömiä tai siivet voivat olla surkastuneet. Siivet ovat samanakokoiset ja -muotoiset, kapeat ja suhteellisen pitkät. Levossa ne ovat vaakalaskuisesti ruumiin sivuilla taaksepäin osoittaen. Siipisuonitus on pitkänomainen ja siivissä on usein vaihtelevan kokoisia tummia täpliä tai vöitä. Jalat ovat hoikat. Joillakin kärsäkorentolajeilla (skorpionikorennot, Panorpidae) koiraiden peräpään lisääntymiselimet ovat pullistuneet ja usein skorpionimaisesti ylös- ja eteenpäin taivutettuina. Naarailla on suippomainen munanasetin. Perälisäkkeet ovat lyhyet, 1- tai 2-jaokkeiset.

Suomalaisten lajien ruumiin pituus 3-35 mm.

Suomen suurin kärsäkorento, hyvin harvinainen, kaakkoinen laji kaakonskorpionikorento, Panorpa hybrida, on ruumiiltaan 30–35 mm pitkä.

Toukat eruciformeja tai scarabaeiformeja. Niillä on sklerotisoitunut pääkapseli, purevat suuosat ja verkkosilmät sekä usein kahdeksan paria vatsajalkoja rintajalkojen lisäksi.

Kärsäkorennot – Mecoptera

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet