Siipiväli 37–44 mm. Pää vaalean ruosteenpunainen, otsassa ja päälaella tumman ruosteenpunaisia juomuja; kaulus violetinharmaa, keskeltä ruosteenpunasävyinen, tyvessä musta juova, keskellä kaksi heikkoa juovaa, kärjet tummanruskeat; siipikansissa joitakin mustia suomuja lähellä yläreunaa, joka on ruosteenpunainen; keskiruumiin selkä tummanruskea; takaruumis harmaa, ruskeansävyinen, selän tupsut tummat.

Etusiivet tasaisen kellertävän luunväriset tai hailakanruskeat; etureunassa melko leveä, ruskea, siniharmaakehnäinen juova. Etureunan ulko-osassa 3 valkeahkoa pilkkua. Takareunassa siiven tyven läheltä lähtevä tummanruskea, asteittain levenevä juova, jonka sisällä mustanruskea viiru ja takakulmassa pohjan värinen viiru, jonka katkaisee aaltoileva ulomman poikkiviirun takapää. Takareunan tumman juovan etupuolella hyvin epäselvärajainen, valkeahko juomu. Yökköstäplät pohjaa vaaleammat, työntyvät hiukan etureunan tumman juovan sisään; niiden ympärillä muutama hieno, tumma pilkku. Ulkoreunassa keskikohdan etupuolella tummanruskea, kiilamainen varjolaikku. Ripset hampaalliset. Takasiivet likaisenvalkeat, ulkoreuna kapealti (♂) tai leveälti (♀) tummempi; ripset vaaleat, niissä ruskea jakoviiru.

Toukka 35–39 mm, valkeahkonvihreä tai vihertävänkeltainen; selkäpuolella joka jaokkeessa keltainen poikkivyö; selässä 4 mustaa täplää, etummaiset pyöreitä ja takimmaiset poikkijuovamaisia, usein yhtyneet, mutta keskiruumiin jaokkeissa sekä A8:ssa ja A9:ssä ne ovat jakautuneet täpliksi; sivuselässä yksi täplä; hengitysaukkojen alapuolella pari täplää sijoittuneena viistosti ja usein yhtyneet; rinta- ja käsnäjalkojen yläpuolella mustat täplät, jälkimmäisten sivuilla myös musta täplä. Vatsassa jaokkeissa A1, A2, A7, A8 ja A9 joitakin mustia täpliä. Pää keltainen, mustatäpläinen.

Kotelo 17–20 mm, okranruskea. Pintarakenne hieno, jaokkeiden A5–A7 tyvien lähellä pistekuoppia. Labrum viiltynyt takaa. Imukärsä pitkä. Takasiivet ylittävät selvästi A3:n takareunan. Kremasterissa vain sukaset D1 selkäpuolella; siinä viistot, rakomaiset viillokset vatsapuolelta katsottuna, sen vatsapuolen epäsäännöllinen painauma ulottuu vain puolivälin yli.

Tulikukkakaapuyökkönen – Cucullia lychnitis