Sieniyökkönen – Parascotia fuliginaria
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 15–28 mm. Pieni, hento. Etusiivet mustanharmaat. Poikkiviirut kellertävänokrat, keskisarakkeen puolelta mustareunaiset, ulompi hampaallinen. Keskitäplä musta. Aaltoviiru kellertävänokra, pienihampainen. Siipiripset kellertävät, mustatäpläiset. Takasiivet kuten etusiivet.
Toukka 25–30 mm, sinimusta; pitkittäisjuovat valkeahkot, epäselvät; nystyrät oranssinkeltaiset. Pää musta, keltakuvioinen.
Kotelo 12,5 mm, kiiltävän vaalean ruskeanvihreä. Pintarakenne hienon sagrinoitu, paikoin ryppyinen; harjakset hienot, takaruumiin keskimmäisissä jaokkeissa näkyvät. Kremaster verrattain pitkä, litteä, siinä vain yksi pari koukkuja.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava

Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Parascotia fuliginaria
Auktorit
(Linnaeus, 1761)
Yleiskieliset nimet
- sieniyökkönen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62314
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019
- 2010
Asiantuntijat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Suurperhoset
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa