Härkäpää – Phalera bucephala
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 48–56 mm, ♀ 53–62 mm. Tuntosarvet ruskeat. Pää, kaulus ja keskiruumiin keskiosa vaaleankeltaiset–okrat; siipikannet hopeanharmaat, sisäpuolelta kaksinkertaisesti mustanruskeareunaiset; poikkiharjassa 2 mustanruskeaa poikkijuovaa, keskiruumiin takaosa hopeanharmaa. Takaruumis beesinkeltainen, sen sivuilla mustia täpliä.
Etusiivet hopeanharmaat, keskisarakkeen etupuolisko ja ulkosarakkeen takakolmannes tummemmat. Tyvipoikkiviiru ohut, musta. Sisempi poikkiviiru kaksinkertainen, sisempi viiru ruosteenruskea, ulompi musta; keskivarjo ja ulompi poikkiviiru häipyvät, aaltoilevat, pohjaa tummemmat. Keskitäplä heikko, valkeahkoreunainen tai puuttuu. Aaltoviiru kaksinkertainen, sisempi viiru musta, ulompi ruosteenruskea; sen ulkopuolella suuri, soikea, vaalean okrankeltainen kärkilaikku, jonka sisällä okranruskeita, aaltoilevia varjotäpliä. Takasiivet vaalean beesinkeltaiset; kaarijuova ruskeanharmaa, joskus kaksinkertainen. Ripset enemmän tai vähemmän ruskeatäpläiset.
Muna puolipallomainen, vaalean vihreänvalkoinen, mikropyylitäplä tummempi.
Toukka 65–75 mm, munankeltainen–oranssi, selässä ja sivuilla 7 leveää, mustaa, katkeilevaa pitkittäisjuovaa. Karvoitus valkeaa, ohutta, melko pitkää. Pää musta, siinä keltainen Y:n muotoinen kuvio; niskakilpi musta.
Kotelo 25–30 mm, himmeänkiiltosen tummanruskea–mustanruskea. Kremasterissa kaksi uloketta, joissa kummassakin kolme lyhyttä, vahvaa piikkiä.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- härkäpää (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Marko Mutanen
- Lauri Kaila
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Suurperhoset