Siipiväli ♂ 31–36 mm, ♀ 34–39 mm. Tuntosarvet ruskeanharmaat. Ruumis ruskeanharmaa, keskiruumis usein hiukan tummempi; päälaki ja keskiruumiin keskiosa mustanruskeat.

Etusiivet ruskeanharmaat; poikkiviirut hienot, valkeahkot: tyvi- ja sisempi poikkiviiru suorat, takaviistot, yhdensuuntaiset; keskisarakkeen takapuoliskon keskellä epäselvä, takaviisto juova, joka ei ulotu takareunaan. Ulompi poikkiviiru muodostaa kaksi mutkaa, on etuosastaan valkea ja hiukan katkeileva. Siiven kärjessä melko suuri, tumman harmaanruskea laikku, joka on ulomman poikkiviirun halkaisema (vrt. punapystyperä (C. curtula)) ja jonkin verran punertava sen ulkopuolelta. Kärkilaikussa aaltoviirun paikalla rivi pieniä, mustahkoja täpliä. Kärkilaikun takana kaksi mustaa täplää, joista etummainen suurempi; nämä harvoin puuttuvat (vrt. C. curtula). Takasiivet ruskeanharmaat.

Muna puolipallomainen, harmaanruskea, mikropyylin ympärillä vaaleampi rengas.

Toukka 30–37 mm, punertavanharmaa; selkä okra tai valkeahko; selkäjuova kapealti kolminkertainen, musta; sivuselkäjuova muodostuu suurista, mustista, nelikulmaisista täplistä. Jaokkeen A1 selkäkyttyrä verrattain korkea, jaokkeen A8 kyttyrä pienempi, ruskeanpunainen, mustareunainen; ensinmainitun ulkopuolella kaksi silmiinpistävää valkeaa täplää. Sivujuova muodostuu punakeltaisista laikuista. Nystyrät keltaiset; karvoitus kellanharmaata, harvaa. Hengitysaukot mustat. Pää mustahko.

Kotelo melko hoikka, 15–17 mm, kiiltävän mustanruskea, takaruumiin jaokkeiden välit punaruskeat. Kremaster muodostaa karkean ulokkeen, jonka kärjessä levy hienoja väkäsiä.

Harmopystyperä – Clostera anachoreta

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet