Siipiväli 15–19 mm. Etusiivet melko pitkänomaiset, vaalean ruskehtavanokrat, jonkin verran valkeahkonsekaiset, harmaanruskeapoikkijuovaiset. Sarakkeet sameanpunertavansekaiset tai -peitteiset, osittain mustasirotteiset; keskisarakkeen sisäreuna kulmikas etureunan lähellä, ulompi keskeltä tylppäkulmainen, sen sisäpuolella mustia nuolitäpliä. Aaltoviiru valkeanharmaa, selvä tai melko selvä. Takasiivet kuten etusiivet, mutta tyvestä ja etureunasta vaaleat; keskipilkku melko pieni, musta.

Muna ovaali, pinnassa hieno, kulmikas verkkokuviointi, väri keltainen.

Toukka 12–15 mm, punertavan okranharmaa tai punertavanruskea; selkäjuova mustahkonharmaa, siinä rivi kolmikulmaisia, keltareunaisia täpliä; lisäsivujuova keltainen, tummanharmaareunainen; sivujuova keltainen.

Kotelo 6–7 mm, savenkeltainen–vaaleanruskea, siipiaiheet joskus vihertävät. Keskiruumiin selkäpuolella tummaa pilkutusta Takaruumiin takapää punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno, siipiaiheissa hieno. Dorsaaliura hyvin syvä, takaa mustareunainen, sen keskellä vain yksi suuri, tavallisesti pyöristynyt kaudaaliulkonema. Se ulottuu 1/2 kohdalle 10. tergiittiä ja ulottuu toisinaan matalana kouruna jaokkeen poikki. Sivuviillos kohtalaisen lyhyt, tylppä, seinämä sen takana vahva. Kremaster selkäpuolelta katsottuna kielimäinen, yleensä hiukan pitempi kuin tyvensä leveys, selkäpuoli hienon sagrinoitu. Se on sivulta katsottuna hiukan litistynyt, tylppä, vatsapuolelta katsottuna sileä, vain tyvessä hiukan pintarakennetta. Sukaset pitkät, ohuet, lähes samankokoiset, kärjestä rullalla, lyhyemmät kuin kremaster. Kaikki lähtevät läheltä toisiaan sen kärkiosasta; L1:t hiukan lähempänä D2:ia kuin D1:iä.

Kääpiömittari – Gymnoscelis rufifasciata

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet