Maitikkapikkumittari – Eupithecia plumbeolata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 14–17 mm. Takaruumis etusiipien värinen.
Etusiivet vaaleanharmaat, joskus heikosti okransävyiset, niissä epäselviä, kaarevia, tummanharmaita poikkijuovia. Keskipilkku epäselvä, tummanharmaa, voi puuttua. Aaltoviiru tavallisesti puuttuu. Ripset ilman täpliä. Takasiivet kuten etusiivet, mutta kuviot paljon epäselvemmät.
Muna ovaali, pintarakenne koostuu hyvin selvistä, melko säännöllisistä kuusikulmaisista kuopista. Väri keltainen, maitikan kukan värinen.
Toukka lyhyt ja paksu, 10–11 mm, vaalean kellanvihreä tai keltainen; selkä- ja sivuselkäjuova voimakkaan ruosteenpunaiset tai harvemmin ruskeat. Pää ruskehtava.
Kotelo vanttera, pieni, 6 mm, kiiltävän vaalean nahankeltainen, selkä ja peräpää sekä takaruumiin keskimmäisten jaokkeiden tyviosa tummemmat, kellertävänruskeat. Pintarakenne karkeahko–hienohko. Labrum puoliympyrän muotoinen. Dorsaaliura heikko, tummatäytteinen, sen takareuna epäsäännöllinen, hiukan selvemmin hampaallinen kuin usvapikkumittarilla (E. immundata), ulkonemat lyhyet ja leveät. Sivuviillos lyhyt ja terävä. Jaokkeessa A10 selvät frontolateraaliset kohoumat. Kremaster selkäpuolelta katsottuna selvästi erottuva, verrattain suuri, lyhyempi kuin tyvensä leveys, kärjestä melko suippo tai heikosti pyöristynyt, hienosti poikkiryppyinen, vatsapuoli ei syventynyt. Kremaster sivulta katsottuna leveä ja tylpän kiilamainen, vatsa ja selkä kaarevat. Sukaset sijoittuneet sen kärkipuoliskoon, D2:t hiukan suuremmat kuin muut, keskipituiset, Sd1:t ja D1:t suunnilleen samalla korkeudella.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- maitikkapikkumittari (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Mittarit
- Suurperhoset