Laikkuvarpumittari – Dysstroma latefasciata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 26–35 mm. Muistuttaa kesävarpumittaria (D. truncatum), on sitä keskimäärin hiukan suurempi. Keskisarake samanmuotoinen, tavallisesti leveä, valkeahko, joskus ± mustahkonharmaa- tai ruskehtavakehnäinen. Paras tuntomerkki on melko suuri, valkea, joskus tummakeskinen laikku takareunassa tyvisarakkeen ja sisemmän poikkiviirun välissä. Tyvi- ja keskisarakkeen välissä ei selvää, ruosteenruskeaa varjostusta; ulkosarakkeessa vahvaa, mustahkoa peitettä, joka häivyttää aaltoviirun keskiosan ja yhtyy kärkijuomuun sekä keskisarakkeen ulko-osan etuosan tummaan varjoon. Keskipilkku suuri, yhtyy usein sen ulkopuoliseen poikkijuovaan. Takasiivet yksivärisen harmaat tai ulkosarakkeesta hiukan tummemmat, siinä joskus näkyvissä hyvin heikko rivi vaaleita täpliä. Ripset selvästi tummatäpläiset.
Toukka 28–30 mm, muistuttaa paljon kesävarpumittarin omaa; keskiselkä vihreänvalkea; sivujuova joskus roosa, katkonainen; vatsajuova valkeanvihreä. Paraproktit pitkät, valkeahkot.
Kotelo tummemman vihreä kuin muilla Dysstroma-lajeilla, kremasterin sukaset karkeammat.
Elinkierto
Lentää heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun.
Toukka elo–kesäkuussa; talvehtii pienenä.
Elintavat
Lentää yöllä; tulee valolle (naaraat huonommin), huonosti syötille. Käy mm. maitohorsman kukilla.
Toukka elää pääasiassa mustikalla (Vaccinium myrtillus), mutta myös juolukalla (V. uliginosum), muuraimella (Rubus chamaemorus), suopursulla (Rhododendron tomentosum) ja ahomansikalla (Fragaria vesca).
Koteloituu ohueen kudokseen maahan.
Elinympäristö
Mustikkaa kasvavissa kuusi- ja kuusisekametsissä sekä niiden laitamilla.
Viitteet
Gullander, B. 2003. Nordens mätare. Toimittaneet: Laquist, A. & Karlsson, F. Naturskyddsföreningen/Bertil Gullander.
Heydemann, F. 1929. Monographie der paläarktischen Arten des Subgenus Dystroma Hbn. (truncata-citrata-Gruppe) der Gattung Cidaria (Geometrid. Lepid.). Mitteilungen der Münchner Entomologischen Gesellschaft 19(10–12): 207–292, [V–XV].
Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura, Tampereen Kirjapaino Oy Tamprint, Tampere. 260 s.
Prout, L. B. 1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.
Skou, P. 1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2. Fauna Bøger, København. 332 s.