Siipiväli 37–43 mm. Etusiivet vaaleankeltaiset, usein tummanruskeasirotteiset, keskisarake ± tummempi. Poikkiviirut tummanruskeat, heikosti taipuneet, takareunaa kohti ± lähentyneet. Keskitäplä suuri, musta. Takasiivet vaaleammat kuin etusiivet; keskipilkku pieni, tummanruskea, voi puuttua; joskus näkyvissä harmaanruskea kaarijuova. Molempien siipiparien ulkoreunassa usein rivi mustia pilkkuja.

Muna tiiliskiven muotoinen, päältä ja alta litistynyt, vaaleanharmaa, oliivinruskeanoroinen.

Toukka 42–45 mm, melko vanttera, etupäästä hoikempi; jaokkeen A8 selässä hevosenkengän muotoinen kyttyrä; peräjalat harittavat. Ruumis väriltään ja kuvioiltaan vaihteleva; pohjaväri vaaleanokra–tumman purppuranharmaa, jaokkeen T1 selkä selvästi vaaleampi, usein myös T2:n, T3:n ja A1:n, kun taas sivut ovat tummemmat; A8:n kyttyrä mustareunainen. Selässä rivi harmaita rombikuvioita, jotka alkavat vaaleiden etummaisten jaokkeiden loppupäästä, ovat selviä vaaleilla, mutta tummilla toukilla lähes pohjavärin häivyttämät; sivuselkäjuova, kun olemassa, vaaleanruskea, molemmilta puolilta mustareunainen. Pää harmaanruskea, osittain vetäytynyt T1:n sisään, päälaki kulmikas. Paraproktit ja hypoprokti muodostavat usein kolme valkeaa pilkkua.

Kotelo 16–19,5 mm, syvän purppuran–pronssinruskea, melko himmeä, peräpää kiiltävä; pintarakenne karkeahko. Sivuviillos syvä, keskipituinen, leveähkö, suippo, suuntautuu kremasterin tyveen. Dorsaaliura syvä, sen takareunassa n. 7 säännöllistä, keskipituista ulkonemaa. Dorsaaliura ja sivuviillos molemmilta puolilta mustareunaiset, niiden takareuna karvainen. Kremaster keskipituinen, melko suippo, vatsapuolelta vain sen tyvikyttyrät karkeat, muuten sen pinta vähän tai tuskin ryppyinen. Selkäpuoli tyvipuolisko selvästi, kärkipuolisko tuskin ryppyinen. Kremasterin sukaset Sd1, D1 ja L1 ohuet, keskipituiset. Sd1:t lähtevät suunnilleen kremasterin keskikohdasta, D1:t kaudodorsaalisesti niistä. D2:t paljon pitemmät ja paksummat kuin muut, lähtevät läheltä toisiaan.

Petomittari – Crocallis elinguaria