Siipiväli 28–37 mm. Pää ja keskiruumis valkeat, okra- ja mustakehnäiset.

Etusiivet vaalean ruskehtavanokrat, valkeahkopeitteiset, ruskeanharmaakehnäiset. Sisempi poikkiviiru kulmikas etureunan lähellä, keskivarjo, ulompi poikkiviiru ja aaltoviirun sisäreuna lähes suorat, ruskeat. Joskus näkyvissä mustahko, pieni keskipilkku. Takasiivet kuten etusiivet, mutta sisempi poikkiviiru puuttuu.

Muna pitkänomaisen ovaali, mikropyylin pää leveä, siinä pyöreä syvenemä; väri oljenvärinen.

Toukka 32–36 mm, melko vanttera, takaa paksuuntunut, kaventunut hiukan edestä; jaokkeiden A2–A6 nystyrät D2 kohonneet, varsinkin A5:n, jossa ne yhtyvät muodostaen pienen, poikittaisen kohouman. Ruumis sameanpurppura, selästä vaaleampi, likaisenvalko-, punertavanruskea- ja harmaalaikkuinen, -noroinen ja -kehnäinen; selkäjuova vaaleanharmaa, keskeltä purppurahko, usein häipynyt jaokkeissa A2–A5; A5:n kohouma sameanpurppura; sivuselkäjuova näkyy rivinä pieniä, vaaleita laikkuja; vaalea sivujuova alkaa päästä ja päättyy valkeahkoon laikkuun jaokkeessa A1, ilmestyy jälleen jaokkeessa A5 ja jatkuu peräpäähän. Vatsa paljon vaaleampi kuin selkä ja sivut, valkeahkonharmaa, purppurahkonsävyinen, siinä lukuisia pitkittäisiä, harmaita, ohuita juovia; vatsan nystyrät mustat, selvät. Pää pieni, vaaleanharmaa, sivuilla ja otsassa purppurat kuviot.

Kotelo 11,0–12,0 mm, punaruskea; pintarakenne karkeahko, peräpäässä karkea. Känsä keskiruumiin hengitysaukon takana pieni, kapea ja karvainen. Sivuviillos varsin suuri, keskiosasta kuroutunut, kärjestä pyöristynyt, suuntautuu kremasterin kärkeen. Dorsaaliurassa vain kolme kaudaaliulkonemaa, joista keskimmäinen muita suipompi. Kremaster lyhyt, sen sivut viistot, kärki poikkipäinen ja kovera. Sivulta katsottuna se on litistynyt ja suippo, sen tyvikyttyrät verrattain pienet. Sukaset Sd1 lähtevät kremasterin keskikohdan etu-, D1:t sen takapuolelta, L1:t läheltä D2:ia, D2:t vahvemmat ja pitemmät kuin muut, kärjestä koukkumaisesti taipuneet.

Kehnämittari – Perconia strigillaria