Siipiväli ♂ 28–34 mm, ♀ 31–37 mm. Pää, kaulus ja takaruumiin takaosa violetinruskeat.

Etusiivet kapeat, valkeahkonokrat, okranruskeariipusteiset, tiheimmin poikkiviirujen kohdalla ja varsinkin ulomman takapuoliskossa yhtyvät yhtenäiseksi tummanruskeaksi varjoksi. Etureunan tyvikolmannes violetinruskea. Takakulmassa suuri, violetinruskea laikku. Ulkoreunan takaosa kovera. Takasiivet valkeahkonkellertävät; ulkosarakkeessa violetteja riipusteita ja takakulmassa suuri, violetti laikku, jossa kaksi mustahkoa poikkijuovaa ja joitakin mustahkoja riipusteita; ulkoreuna kuten etusiivissä.

Muna ovaali, sileä, vihreänkeltainen.

Toukka 25–26 mm, oksamainen; jaokkeet T1 ja T2 paksuuntuneet, T2:n sivuilla vahvat kyhmyt; T5 paksuuntunut, sen selässä kyhmy. Ruumis kellertävän-, vihertävän- tai vaalean punertavanruskea, pähkinän- ja purppuranruskeanoroinen; selkä- ja sivujuovat häipyvät, vaaleammat; selkä jaokkeissa T1–T3 violetti; T5:n kyhmy violetti, T8:ssa violetti poikkipalkki. Nystyrät harmaat. Hengitysaukot mustat. Vatsassa jaokkeissa T1–T3 parit pieniä, kohonneita, mustia täpliä, joskus myös T4:ssä ja T5:ssä. Pää pyöreä, hiukan kaksihalkoinen, purppura, valkonoroinen.

Kotelo 11,5–14,2 mm, hiukan solakampi kuin ruostemittarin (P. pulveraria) oma, punaruskea, melko kiiltävä. Pää, keskiruumis ja siipiaiheet karkeahkot–karkeat, lähinnä poikittaisesti tai viistosti ryppyiset. Känsä keskiruumiin hengitysaukon takana tuskin karvainen. Kremaster vahva, usein selvästi pitempi kuin ruostemittarilla, siinä vain kolme sukasparia, koska Sd1:t puuttuvat. Muut sukaset kuten ruostemittarilla. Kremasterin pinta lähinnä epäsäännöllisen ryppyinen.

Soukkomittari – Plagodis dolabraria

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet