Siipiväli ♂ 63–75 mm, ♀ 71–83 mm. Tuntosarvet beesit, alapuolelta keskiruskeat. Ruumis vaalean vihreänharmaa; siipikannet tavallisesti tummemman vihreät.

Etusiivet vaaleamman tai tummemman valkeahkon- tai kellertävänharmaat, punertavan- tai liilansävyiset. Tyvi- ja sisempi poikkiviiru hyvin häipyvän vihertävänharmaat. Keskikohdassa tumman oliivinvihreä poikkivyö, joka on usein keskikohdan takaa katkennut, sen ulkoreunan keskellä vahva ulkonema. Ulkoreunassa leveä, kellertävän oliivinvihreä poikkivyö; siiven kärjessä valkeanbeesi, Z:n muotoinen laikku. Takasiivet beesit, ulko-osasta oranssinkeltaiset; niissä selvä, enemmän tai vähemmän diffuusi tumma subterminaalivyö, joka päättyy takakulmassa mustahkoon, poikittaiseen laikkuun. Tyviala usein mustahkonsekainen.

Muna litistyneen ovaali, kiiltävä, kalpean oliivinvihreä.

Toukka 65–75 mm, vihreä, keltapisteinen; jaokkeiden A1–A7 sivuilla rivi keltaisia, viistoja juovia, joista takimmainen on vahvin ja ulottuu peräsarveen. Juovien yläosassa usein punainen laikku. Peräsarvi yläpuolelta sininen, sivuilta keltainen tai purppura. Peräkilven alla takimmaisessa tergiitissä ryhmyinen, kilpimäinen, ruskea tai punertava levy. Hengitysaukot punaiset. Pää ruumiin värinen, sen sivuilla kellertävä poikkijuova.

Kotelo solakka, 32–36 mm, himmeän punaruskea–tummanruskea, pinta karkea. Kremaster vahva, kolmikulmainen, teräväkärkinen, okainen.

Lehmuskiitäjä – Mimas tiliae

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet